03. lokakuuta 2013
Teksti:

Kuten niin monet asiat elämässä, Reima Launosen kirja sai alkusysäyksen ärsyyntymisestä.

Vuonna 2010 valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi raportin verotuksesta. Työryhmän yhtenä tehtävänä oli ollut verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioiminen.

Käytännöllisen filosofian gradunsa juuri palauttanut Launonen, 32, luki raportin ja ärsyyntyi.

”Siinä ei ollut mitään oikeudenmukaisuudesta. Raportissa ei puhuttu siitä, minkä takia verotuksella kerätään varoja yhteiskuntaa varten.”

Jonkun pitäisi kirjoittaa verotuksen eettisistä perusteista, Launonen ajatteli. Ja miksipä se joku ei olisi hän itse. Olihan hänen oma gradunsa käsitellyt verotusta ja sen oikeutusta.

Lokakuussa ilmestyy valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkijana työskentelevän Launosen kirja nimeltä Kuningasjako – miksi verotus on oikein?

Launonen toivoo, että kirja innostaisi muitakin kuin ekonomisteja ja byrokraatteja keskustelemaan verotuksesta ja siitä, mihin suuntaan sitä pitäisi Suomessa kehittää.

Hänen oma kantansa on selvä: verotuksesta pitäisi tehdä progressiivisempaa. Varallisuusvero pitäisi palauttaa, ja etenkin suurten perintöjen perintöveroja nostaa.

Mikä sitten on vastaus kirjan otsikon kysymykseen: miksi verotus on oikein?

”Koska yhteisiin tavoitteisiin, kuten kansalaisten ruumiillisen koskemattomuuden varmistamiseen, vaaditaan resursseja. Me päätämme yhdessä poliittisten prosessien kautta, mitä asioita haluamme yhteiskunnan tarjoavan jäsenilleen”, Launonen sanoo.

Äärilibertaristien ja anarkistien mielestä verotus on yksilöltä varastamista, eikä sille voi olla mitään eettisiä perusteita.

Launonen näkee asian toisin.

”Jos koet verotuksen `ryöstöksi` niin joudun valitettavasti sanomaan, että omistusoikeutesi tuloihisi ja varoihisi ei ole yhtä vahva kuin luulet sen olevan”, Launonen sanoo.

”Yhteiskunta takaa ihmisten oikeudet omaisuuteen sekä sen, että työnantajat pitävät sopimuksista kiinni ja maksavat palkat. Näin ollen yhteiskunta on alusta saakka takaamassa omistamiseen liittyviä tekijöitä ja niiden oikeutusta.”

Siksi politiikka saa asettua markkinoiden yläpuolelle.

Launosen esikuva verotuksessa on Kari Tapio. Monet muusikot perustavat yrityksen ja nostavat palkkansa osinkotuloina, mutta Kari Tapio otti tulonsa aina ansiotuloina.

”Sillä oli ihan perkeleen korkea veroprosentti”, Launonen sanoo.

Joskus Tapiolta kysyttiin, että eikö se ole vähän hölmöä. Muusikko vastasi, että hänen mielestään suomalainen yhteiskunta on hyvä ja tukemisen arvoinen – hän maksaa mielellään veroja.

Teksti ja kuva: Mikko Virta

Reimo Launosen kirja Kuningasjako – miksi verotus on oikein (Into Kustannus) julkaistaan 14. lokakuuta.