Tilinteon aika

T:Teksti:

Kehitys se vain kehittyy. Vuoden sisällä yhdysvaltalaistutkijat ovat parantaneet vauvan HIV:n, japanilaiset ovat kasvattaneet syöpää tuhoavia soluja ja hiukkastutkijat ovat varmistaneet Higgsin hiukkasen olemassaolon.

Mitä Helsingin tiedepiireissä on sillä välin puuhasteltu? Helsingin yliopiston tiedekunnat kertovat, mitkä ovat niiden merkittävimmät saavutukset kuluneen lukuvuoden ajalta.

Bio- ja ympäristötieteellinen: Tiedekunnan tutkimusryhmä vahvisti, että lämpötilat ovat vaihdelleet merkittävästi eri vuosisatojen aikana ja eri maanosissa. Tutkijat kehittivät tilastomatemaattisen menetelmän lämpötilojen jäljittämistä varten: menetelmä hyödyntää muuan muassa puiden vuosirenkaisiin, mannerjäätiköihin, meri- ja järvisedimentteihin sekä kalkkikiviluolien tippukiviin vuosisatojen aikana tallentunutta tietoa lämpötiloista. Tutkimus auttaa näkemään, mitkä maailman alueet ovat herkimpiä ilmastonmuutokselle.

Eläinlääketieteellinen: Tiedekunnan tutkimus muuttaa käsityksen yhdestä tietystä ruokamyrkytystä aiheuttavasta bakteerista, Clostridium perfringens -bakteerista. Aiemmin on luultu, että bakteeri päätyy ruokaan eläinten suolistosta. Tuore tutkimus on osoittanut luulon vääräksi: osa bakteerikannoista elääkin ihmisen suolistossa, osa näyttää olevan ympäristöperäisiä. Tieto siitä, mistä bakteeri päätyy elintarvikkeisiin, auttaa ruokamyrkytysten torjunnassa.

Farmasia: Tiedekunnassa tehty tutkimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia verkkokalvon ikärappeuman hoitoon. Rappeumasta kärsivät kymmenet miljoonat ihmiset. Taudista kärsivät sokeutuvat, kun tiettyjen silmän solujen – pigmenttiepiteelisolujen – toiminta hidastuu. Tiedekunnassa onnistuttiin kasvattamaan kantasoluista toimivia pigmenttiepiteelisoluja, joita voidaan ehkä tulevaisuudessa siirtää rappeumasta kärsivien ihmisten silmiin. Osaa verkkokalvon ikärappeumasta kärsivistä potilaista ei vielä pystytä hoitamaan mitenkään, mutta uuden tutkimuksen ansiosta heillekin voi olla luvassa apua.

Humanistinen: Jaakko Hämeen-Anttilan tuore tutkimus osoittaa, että arabialainen runous on vaikuttanut Koraanin tekstin kehittymiseen ja siihen, miten sen ensimmäinen kuulijakunta ymmärsi Koraanin. Hämeen-Anttila tutki arabialaisen runoilijan al-Khansan tuotantoa ja löysi siitä kohtia, joiden vaikutus näkyy Koraanissa.

Käyttäytymistieteellinen: Tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että äidin korkeaverenpaine raskauden aikana saattaa vaikuttaa lapsen päättelykykyyn koko tämän elämän ajan. Tutkimuksessa oli mukana lähes 400 miestä, joiden päättelykykyä testattiin eri ikävaiheissa. Miehet, joiden äideillä oli ollut kohonnut verenpaine raskauden aikana, suoriutuivat päättelytesteissä heikommin kuin he, joiden äideillä verenpaine ei ollut raskausaikana koholla.

Lääketieteellinen: Pitkään on tiedetty, että geeni nimeltä Myc on yhteydessä monen syövän puhkeamiseen. Siksi on yritetty kehittää erilaisia lääkkeitä, jotka salpaisivat geenin toimintaa – huonolla menestyksellä. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat onnistuivat selvittämään, että itse asiassa Myc-geenin ulkopuolella oleva geneettinen variaatio vaikuttaa Myc:n syöpää aiheuttaviin ominaisuuksiin. Tutkijat selvittivät tarkalleen sen geneettisen pisteen, joka on syypää moneen syöpään. Se helpottaa huomattavasti uusien lääkkeiden ja hoitojen kehittämistä: nyt huomio voidaan keskittää suoraan tähän yhteen tiettyyn pisteeseen sen sijaan, että yritetään lamauttaa koko Myc-geeni.

Maatalous-metsätieteellinen: Tiedekunnan tutkimusryhmä onnistui selvittämään, miten home sisäilmassa vahingoittaa ihmisten terveyttä. Pitkään on kyllä tiedetty, että home on ihmisille haitallista, mutta syy on ollut epäselvä. Tutkijat saivat selville, että homesienet voivat sulkea ihmisten elintärkeitä kanavia, jotka säätelevät esimerkiksi sydän-, hengityselin- ja hermosolujen toimintaa.

Matemaattis-luonnontieteellinen: Maaliskuussa varmistui, että niin sanottu Higgsin hiukkanen on olemassa. Helsingin yliopiston fyysikot ovat olleet Sveitsissä Cernin hiukkastutkimuskeskuksessa mukana etsimässä hiukkasta, joten sen löytymistä juhlittiin myös Helsingin yliopistossa. Tähän asti fysiikan teorioissa on ollut merkittävä puute: teorioiden mukaan hiukkasilla ei periaatteessa olisi massaa ollenkaan, mikä on arkijärjen vastaista. Higgsin hiukkasen löytyminen korjaa puutteen ja selittää, miten hiukkasilla voi olla massa.

Oikeustieteellinen tiedekunta: Akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin analyysi eurokriisin valtiosääntöoikeudellisista ulottuvuuksista on tiedekunnan mukaan ”eurooppalaisittainkin merkittävä”. Tuorin kirjoitus, The European Financial Crisis – Constitutional Aspects and Implications, osoittaa, että eurokriisi on vaikuttanut paitsi talouteen myös EU:n poliittiseen valtiosääntöön ja avoimuusperiaatteeseen. Kriisin takia tehdyt päätökset ovat kaventaneet jäsenvaltioiden valtaa omista budjeteistaan. Myös Euroopan parlamentin valta on kaventunut, kun parlamentti on pidetty sivussa vakausmekanismien suunnittelusta.

Teologinen: Tiedekunnassa on koostettu laaja englanninkielinen lähdeteos, joka kokoaa yksiin kansiin länsimaisen filosofian ja teologian käsitykset ihmismielestä. Teoksessa on noin sata ihmisen mieleen liittyvää käsitettä – esimerkiksi aistit, muisti ja sielu – joiden historia käydään läpi antiikista nykypäivään. Vastaavaa hakuteosta ei ole ilmestynyt aikaisemmin.

Valtiotieteellinen: Tiedekunta nostaa suurimmaksi saavutuksekseen maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen kirjoittaman kirjan, Eurokriisin anatomia. Kirja käsittelee nimensä mukaisesti eurokriisiä ja paikallistaa kriisin juuret jo 1970-luvulle. Kirja käy läpi Euroopan rahaliiton viat ja esittää vision ”demokraattisesta globaalikeynesiläisyydestä”.

Teksti: Ylioppilaslehden toimitus
Kuvitus: Ulla Donner