19. maaliskuuta 2013
Teksti:
Opintotuen puolesta on marssittu ja kampanjoitu ennenkin. Vuoroin on vastustettu tuen leikkauksia, vuoroin vaadittu siihen parannuksia, kuten indeksiin sitomista.

Opintotuen puolesta on marssittu ja kampanjoitu ennenkin. Vuoroin on vastustettu tuen leikkauksia, vuoroin vaadittu siihen parannuksia, kuten indeksiin sitomista.

Opiskelijat ympäri Suomea kokoontuvat keskiviikkona Helsinkiin osoittamaan mieltään opintotuen leikkauksia vastaan.

Mielenosoituksen Facebook-tapahtumaan oli tiistaina ilmoittautunut lähes 5000 ihmistä. Senaatintorilta eduskuntatalolle kulkevaan mielenosoitukseen tulee Tampereelta seitsemän bussillista opiskelijoita, Oulusta junavaunullinen.

Näpit irti opintotuesta -marssi järjestetään päivä ennen hallituksen kehysriihtä, jossa hallitus päättää valtion lähivuosien rahankäytöstä. Kehysriihessä hallitus myös ratkaisee opintotuen kohtalon.

Päätöksiä opintotuen uudistamisesta odotetaan opiskelijajärjestöissä huolestuneina, sillä hallituspuolueista on pitkin talvea väläytelty opintotuen muuttamista lainapainotteisemmaksi.

Äärimmillään lainapainotteisuus tarkoittaisi sitä, että opiskelijat eivät saisi lainkaan nykyisenkaltaista opintorahaa, vaan kaikki opinnot pitäisi rahoittaa lainalla. Tällaistakin mallia on puolueissa pyöritelty.

Todennäköisesti näin rajuun uudistukseen ei kehysriihessä kuitenkaan päädytä.

Opintotuesta vastaava ministeri Paavo Arhinmäki (vas) on moneen otteeseen sanonut vastustavansa lainpainotteisuuden lisäämistä. ”Opintotuesta vastaavana ministerinä puolustan opiskelijoita enkä hyväksy lainapainotteisuuteen siirtymistä”, Arhinmäki kirjoitti blogissaan helmikuun lopussa.
Hän kuitenkin jatkoi: ”Tästäkin on odotettavissa vielä kehysriihessä kova vääntö.”

Myös ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) on viestittänyt, että pahimmat pelot olisivat turhia. Hän kirjoitti helmikuussa Facebookissa: ”Tiedoksi: tämä hallitus ei tule heikentämään opintorahaa ja opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittyä täysipainoisesti opintoihinsa. Vihreät ei sitä hyväksy.”

Opintuen muuttaminen vahvasti lainapainotteiseksi edellyttäisi vasemmistoliitolta ja vihreiltä melkoista takinkääntöä.

Toisaalta hallitukselle työurien pidentäminen on sydämenasia. Sdp kuitenkin kieltäytyy nostamasta eläkeikää, joten katseet ovat kääntyneen työurien alkupäähän. Houkutus ropeloida opintotukea on kova: jotkut uskovat, että opintotuen leikkauksilla opiskelijat saataisiin patistettua nykyistä nopeammin työelämään ja siten työurat pitenemään.

Täysin lainamuotoisen opintotuen lisäksi esillä on ollut monenlaisia lievempiä malleja: 3+2-malli, jossa kolme vuotta saisi opintorahaa, kaksi pitäisi elää lainalla. Lievempi versio olisi 5+1-malli, jossa viisi vuotta menisi opintorahalla, yksi lainalla. Joissain malleissa kuukausittainen opintoraha nousisi, mutta sitä saisi vähemmän aikaa.

Opiskelijajärjestöissä vain arvaillaan, mihin torstaina päädytään.

Hämmennyksen juuret ovat vuoden takaisessa kehysriihessä. Silloin hallitus päätti nimittää työryhmän suunnittelemaan opintotuen uudistamista. Työryhmän ehdotusten pohjalta tehtäisiin sitten päätöksiä tämän vuoden kehysriihessä.

Työryhmä kuitenkin epäonnistui: se ei saanut aikaan yhtä ehdotusta, vaan julkaisi oikeastaan listauksen erilaisista opintotukimalleista.

Loppuraportin liitteissä työryhmän jäsenet ilmoittivat, mitä mallia he henkilökohtaisesti kannattavat.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kati Jussila sanoi kannattavansa lainaan siirtymistä: ”Opintotukea tulisi uudistaa rakenteellisesti siten, että opintotuki muuttuisi valtion takaamaksi opintolainaksi.”

Opiskelijajärjestöt taas ilmoittivat lausunnossaan, että heidän mielestään rakenneuudistusta ei tarvita, vaan nykyinen opintotukimalli on hyvä.

Koska työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen, asia jäi hallituksen itsensä ratkaistavaksi kehysriiheen. Hallitus päätti viime vuoden riihessä, että uudistettu malli – mikä ikinä se sitten onkaan – tulisi voimaan vuonna 2014.

Oman mausteensa torstaisen kehysriiheen odotukseen on tuonut verkkolehti Fifin juttu, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoita edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL olisi pilannut opiskelijoiden aseman kehysriihen alla. Lehden mukaan SYL olisi esittänyt kokoomukselle ja demareille 5+1-mallia opiskelijoiden suosimana mallina.

”SYL:n hallitus lähetti 5+1-mallin SDP:n ja kokoomuksen opintotukiuudistusta valmisteleville ryhmille”, Fifi kirjoittaa.

Fifin mukaan SYL olisi näin ”töpeksinyt neuvotteluasemansa” myöntämällä, että opiskelijat voisivat tyytyä 5+1-malliin. Tällaista ei saisi sanoa ääneen, sillä opiskelijajärjestöt haluavat pitää kiinni nykyisestä opintutkimallista.

SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen kiistää, että SYL olisi lähettänyt 5+1-mallin kokoomukselle ja demareille. Hänen mukaansa liitossa selvitetään, miten sellainen käsitys on syntynyt.

Fifin mukaan jotkut opiskelijapoliitikot olisivat väläyttäneet jopa SYL:n hallituksen erottamista 5+1-sekaannuksen takia. Ylioppilaslehden tietojen mukaan ylioppilaskunnissa, joilla on valta erottaa SYL:n hallitus, ei kuitenkaan ole lynkkausmielialaa.

Ylioppilaskunnissa ajatellaan, että on tapahtunut ikävä sekaannus, mutta sen ei katsota vaativan SYL:n hallituksen vaihtamista.

Teksti: Vappu Kaarenoja