16. huhtikuuta 2012
Teksti:

Kun Johannan terveys petti, opinnot viivästyivät ja Kelan takaisinperintä sekä ulosotto tulivat tutuiksi. Sitten tuli merkintä luottotietoihin.

Tervehdyttyään Johanna päätti palata opiskelemaan bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon. Hän kuitenkin koki ikävän yllätyksen hakiessaan lakisääteistä toimeentulotukea uuden alun rahoittamiseen.

”Teidän tulee välittömästi hakea opiskelijoiden sosiaalista luottoa”, luki tukipäätöksessä korostetuin kirjaimin.

Sosiaalinen luotto on vuonna 2003 käyttöön otettu rahoitusjärjestely vähävaraisille, jotka eivät saa lainaa muualta. Sen avulla pyritään vähentämään ylivelkaantumista. Useimmiten sitä haetaan eri puolilta kertyneiden velkojen niputtamiseksi yhdeksi matalakorkoiseksi lainaksi.

 

Nyt sosiaalista luottoa käytetään Helsingissä kyseenalaisesti. Sosiaalivirasto haluaa säästää toimeentulotukivaroja ja patistaa köyhät ja velkaantuneet opiskelijat lainanottoon.

”Sosiaalinen luotto on tapa asettaa opiskelijat samanarvoiseen asemaan”, sanoo velkaneuvoja Mervi Ahola Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta.

Kenenkään ei haluta opiskelevan ilmaisella rahalla. Taustalla on sosiaalivirastossa yleistynyt käsitys siitä, että useat opiskelijat menettävät luottotietonsa tahallaan saadakseen toimeentulotukea.

Talous- ja velkaneuvonnan ja sosiaaliviraston näkemysten mukaan sosiaalinen luotto on opiskelijoille ensisijainen tulonlähde toimeentulotukeen nähden, toisin kuin kaikilla muilla tukea hakevilla. Sivulauseessa todetaan, että tällä säästetään toimeentulotukivaroja.

 

Virastojen argumentit ovat vähintäänkin arveluttavia. Miksi juuri opiskelija pakotetaan ottamaan lainaa epäämällä toimeentulotuki, jos näin ei tehdä kenenkään muun kohdalla? Lain mukaan kunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea opiskelijalle samoin perustein kuin kenelle tahansa tukea tarvitsevalle.

Sosiaalista luottoa ylipäätänsä myöntää ihmisille Suomessa vain parikymmentä kuntaa. Käytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi vantaalaiselle opiskelijalle luottoa myönnetään vain poikkeustapauksissa. Vantaan sosiaaliviraston mukaan se ei ole missään tapauksessa ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Oulussa aluehallintovirasto päätti muutama vuosi sitten, että kaupungin sosiaalivirasto oli toiminut lainvastaisesti katsoessaan sosiaalisen luoton opiskelijalle tuloksi.

 

Kun Johanna ilmoitti kieltäytyvänsä luotosta, sosiaalivirkailija ohitti asian- täysin ja kehotti tekemään uuden toimeentulohakemuksen. Luototuksesta ei puhuttu enää sanaakaan. Myös Helsingin sosiaaliasiamies Suvi Lepoluoto toteaa, ettei hakematta jätetty luotto lain mukaan voi vähentää toimeentulotuen perusosaa.

Johanna helpottui, kun hän sai myönteisen tukipäätöksen, jossa luoton hakemista ei enää vaadittu. Hän kuitenkin pitää saamaansa kohtelua asiattomana. Johanna toivoo, että Helsingin sosiaalivirasto täsmentää ohjeistuksiaan, jotta opiskelijat eivät toimi tietämättään oman oikeusturvansa vastaisesti.

 

Sanat Ilari Niskanen, kuva Otto Donner