Salaseura! Ruoskintaa! Piikkivyö! Vain seksivau jäi puuttumaan, kun iltapäivälehtien toimituksissa seottiin lööppiriemusta ennen joulua. Helsingin Sanomien haastattelussa oli käynyt ilmi, että Timo Soinin talouspoliittinen avustaja Oskari Juurikkala kuului katoliseen Opus Dei -järjestöön.
”Siinä oli revitty tikusta asiaa. Ne jutut jättivät olon, että lehdet tarttuvat mihin tahansa tilaisuuteen halutessaan myydä. Ilman Soinia siitä tuskin olisi saanut kunnon lööppiä”, sanoo Juurikkala.
Myös Suomessa noin 30-jäsenisen Opus Dein maine on liioiteltu. Järjestö on monille tuttu Dan Brownin Da Vinci-koodista. Romaanissa Opus Deihin kuuluva Silas-munkki ruoskii itseään, mutta oikeasti järjestöön ei edes kuulu munkkeja.
”Da Vinci -koodi toi Opus Dei -nimen kansan keskuuteen, muttei yhtään sitä, mitä se on.”
Hän pitää kirjan välittämää kuvaa ahdasmielisenä ja pelon logiikalle rakentuvana.
”Meillä on oikeasti hyvin laaja vapauden ja henkilökohtaisen vastuun ilmapiiri.”
Juurikkala harmittelee myös leimautumistaan poliitikoksi ja korostaa uransa olevan yliopistolla, jossa hän on luennoinut niin talouden moraalista kuin Euroopan integraatiosta. Itä-Suomen yliopistoon hän työstää kauppatieteiden väitöskirjaa psykologian ja moraalin roolista taloudessa ja sääntelyssä. Helsingin yliopistossa tekeillä on luottojohdannaisia kritisoiva oikeustieteiden väitöskirja.
Nuoruudessaan Juurikkala pyöri niin äärilibertaristisella Vapaasana-sivustolla kuin vasemmistolaisilla talousfoorumeillakin. EU:n rahapolitiikan kriitikko uskoo päässeensä mustavalkoisuudesta eroon viimeistään kahta väitöskirjaa tehdessään.
”Vastustan ERVV:tä ja EVM:ää siksi, että ne eivät ratkaisisi ongelmaa, vaan pitkittäisivät kriisiä. Samalla kustannukset siirtyisivät tahoille, jotka eivät ole niitä aiheuttaneet.”
Juurikkalan mukaan euron ongelmat ovat perustavanlaatuisia. Alueeseen valittiin taloudeltaan ja teollisuuspohjaltaan liian erilaisia valtioita, mutta erojen tasoittamiseksi ei kehitetty mekanismia. Samaa on sanonut Euroopan komissiota vuosina 1985-1995 johtanut Jacques Delors.
”Kriisimaiden velkoja pitäisi leikata, koska nyt ne eivät mitenkään pääse ylös kriisistään. Ei maksukyvytöntä yritystä tai henkilöäkään voida pitää ikuisesti velkavankeudessa, vaan on pakko saneerata tai antaa osa veloista anteeksi.”
Perusongelma on Juurikkalan mukaan se, että osa velkojapankeista joutuisi vaikeuksiin, jos ne anteeksiantaisivat velkojaan.
”Pankkitalletus ei ole turvassa, vaan se on velaksi antoa. Kun talletuksen voi nostaa välittömästi ja siinä ovat myös tavalliset ihmiset kiinni, järjestelmä on hirveän epä-stabiili. Lisäksi systeemi on läpinäkymätön, jolloin on vaikea tietää, mikä pankkien todellinen vakavaraisuustilanne on.”
Juurikkala kannattaa pankkien tiukempaa sääntelyä. Kauppatieteiden väitöskirjassaan hän kuitenkin korostaa henkilökohtaisia hyveitä taloudessa. Yksinkertaistetusti voi sanoa, että mitä enemmän epärehellisyyden tai ahneuden tapaisia paheita on, sitä enemmän järjestelmä vaatii sääntelyä.
Juuri ihmisten ahneutta Juurikkala pitää rahoitusmarkkinoiden keskeisenä ongelmana. Katolisen ihmiskäsityksen hengessä hän korostaa yksilön moraalin ja vastuun tärkeyttä yhteiskunnan vapaudelle.
”Ihmisellä on kyky olla hirveän hyvä ja hirveän paha, mutta hän ei synny kumpanakaan. Omat valinnat vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kehittyy. Jos kaikki olisivat enkeleitä tai pyhimyksiä, ei tarvittaisi rikoslakeja. Koordinoivat lait, kuten liikennesäännöt riittäisivät.”
Rahapolitiikan vastapainona Juurikkala kertoo olleensa nuorempana innokas rumpali, jonka kiinnostukset vaihtelivat tuplabasarihevistä jazziin, afroon ja lattariin. Raikuuko hänen kotonaan Opus Dei -asuntolassa yhä hevi?
”Rentoudun joskus kuuntelemalla Dream Theateria tai Gamma Rayta, jotka ovat mielestäni kaunista heviä. Niissä on positiivisia ja syvällisiä sanoituksia.”
Entä miten iskee Slayer?
”Isoveljeni kuunteli Slayeria, kun olin 12-13-vuotias. Sain silloin tarpeekseni siitä.”
Kuka
Tutkija Oskari Juurikkala, 30, viimeistelee kauppatieteiden väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa ja oikeustieteiden väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Juurikkala ruotii etenkin eurojärjestelmän ja pankkisektorin ongelmia. Hän on valmistunut juristiksi London School of Economicsista ja ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta.
Himottaa Saunominen veden äärellä.
Kaduttaa Kumma kyllä, ei tule mieleen mitään. Virheitä tulee tehtyä, mutta käyn usein ripillä ja katson siitä eteenpäin.
Kyrpii Pimeys, vaikka muuten olen oppinut tykkäämään talvestakin.
Sanat ja kuva Oskari Onninen
