06. helmikuuta 2012
Teksti:

Tammikuisena aamupäivänä kirjastossa asennetaan paikoilleen lattialaattoja. Katosta roikkuu johtoja, ja palautusautomaatin paikalla on tyhjät aukot seinässä. Rakennusmiehet kantavat kierreportaikon kiviaskelmia paikoilleen – ”ei paina yhtään”, he väittävät. Reilun puolen vuoden kuluttua Kaisaniemessä portaita kapuaa jo tuhansia kirjastonkäyttäjiä päivässä.

Kampuskirjaston johtaja Pälvi Kaiponen kertoo, että uuteen Kaisa-taloon siirtyvät lähes kaikki keskustan tiedekuntakirjastot sekä Opiskelijakirjasto. Ainoastaan käyttäytymistieteiden kirjasto Minerva jatkaa Siltavuorenpenkereellä.

Kirjaston pääsisäänkäynti on Fabianinkadun puolella. Sisään astuessa näkee yläpuolellaan kerroksia puhkovat soikionmuotoiset aukot ja edessä leveät- kierreportaat. Julkisivujen valtavista kaari-ikkunoista sekä sadoista pikkuikkunoista tulvii sisälle luonnonvaloa.

Kaisaniemenkadulta kirjastoon noustaan liukuportaita pitkin. Ensimmäisenä vastaan tulee kirjakahvila, jota pyörittävät UniCafe ja Gau-deamus. Alakertaan jää muun muassa ruokakauppa.

Kaisa-talossa on yhteensä 11 kerrosta, joista neljä on kokonaan maan alla. Kirjaston käytössä on yhdeksän kerrosta. Oppiaineet on pyritty sijoittamaan kerroksiin niin, että käyttäjäkunta on sama.

”Esimerkiksi kuudennesta kerroksesta löytyy antiikin tutkimus, filosofia ja teologia. Niillä kokoelmilla on paljon ristikkäistä käyttöä”, Kaiponen sanoo.

Rakennuksessa toimii myös Amerikka-kirjasto sekä Tilastokeskuksen infopiste.

 

Suunnittelussa kuultiin opiskelijoita

Yleisen kielitieteen opiskelija Niklas Wöltjen osallistui kirjaston asiakasryhmän tapaamisiin, joissa kuultiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien toiveita kirjastosta.

”Uuden kirjaston vahvuus on siinä, että lähes kaikki tulee löytymään yhdestä osoitteesta, ja se, että eri käyttäjäryhmät on otettu huomioon. Itselläni juoksentelu eri pienkirjastojen välillä tullee vähenemään”, Wöltjen arvioi.

Yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara kertoo, että asiakasryhmän aloitteesta taloon tuli yksi lisähissi helpottamaan ruuhkia. Opiskelijoiden toiveesta kolmanteen kerrokseen toteutettiin taukotila, jossa voi esimerkiksi lämmittää omat eväät.

Opiskelijoita kuullaan kirjasto-asioissa jatkossakin. Verkossa toimiva Idis on kehittäjäyhteisö, jossa kuka tahansa voi ehdottaa yliopiston kirjastoihin uusia palveluja.

 

Aiempaa rennompi kirjasto

Kirjastotrendeissä on jo pitkään korostunut ajatus kansalaisten olohuoneesta. Hiljaiset kirjastot ovat muuttumassa kodikkaiksi kohtaamispaikoiksi.

”Olohuonemaisuus on tieteellisessä kirjastossa haaste, koska monet asiakkaat haluavat myös rauhallista työtilaa”, Pälvi Kaiponen muistuttaa.

Uudessa kirjastossa mennään kuitenkin rennompaan suuntaan. Ryhmätöitä voi tehdä sohvilla lojuen ja gradua kirjoittaa vaikka nojatuolissa istuen. Perinteisen lukusalin lisäksi käytössä on useita muutaman hengen lukuhuoneita. Haukkavaara kertoo, että ideana on tarjota monenlaisia työtiloja, sekä hiljaisia että eläväisiä.

”Taloon tulee opaskyltit kertomaan siitä, missä saa jutella ja missä ei.”

Wöltjeniä kiinnostaa etenkin kirjaston sisustus.

”Olin huolestunut siitä, että uudesta kirjastosta tulisi yhtä karu kuin monista muista julkisista tiloista, väreiltään kylmä ja harmaa. Lopputulos ei vaikuta niin pahalta kuin pelkäsin.”

Huimaa väri-ilottelua ei kuitenkaan ole luvassa, sillä kirjaston matalia kerroksia halutaan avartaa vaaleilla sävyillä. Seinät ovat valkoiset, siellä täällä käytetään lämminsävyistä tammiviilua.

”Kalusteissa nähdään enemmän värejä”, Kaiponen lupaa.

Kirjastoon on tulossa myös taidetta: sarjakuvantekijöinä tunnetut taiteilijat Jenni Rope ja Terhi Ekebom toteuttavat sisääntulokerrokseen graafisen seinämaalauksen.

Varsinainen aarre löytyy kuitenkin ylimmästä kerroksesta, jonne on sijoitettu rauhallista työtilaa. Fabianinkadun puoleisesta päädystä avautuvalta kattoterassilta on huikea näkymä merelle saakka. Sinne voi istahtaa vaikkapa pänttäämään tenttiin.

Keskustakampuksen uusi kirjasto avaa ovensa 3. syyskuuta, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Sitä ennen on luvassa muuttorumba.

”Huhtikuussa alkaa kirjojen pakkaaminen ja toukokuussa muutot. Opiskelijoiden täytyy varautua siihen, että toukokuusta lähtien pikku hiljaa toimipaikat sulkeutuvat”, Kaiponen sanoo.

Kurssikirjat pidetään käytössä niin pitkään kuin mahdollista, ainakin heinäkuun alkuun saakka.

 

Maija Lielahti

 

Ajatuksia ja ideoita kirjastosta jaetaan osoitteessa helsinginyliopisto.ning.com.