02. joulukuuta 2011
Teksti:

Suomalaiset nuoret taiteilijat ovat huolissaan ympäristöstä ja luonnosta. Se näkyy Taidehallin Nuoret 2011 -näyttelyssä, jossa esitellään pussipiru, kimalaispallo ja hybridieläin.

Nuoret 2011 -näyttelyssä Taidehallissa ei nähdä Suomen lupaavimpien taiteilijoiden töitä. Mukaan ovat päässeet ne, jotka erottuvat joukosta. Joka toinen vuosi järjestettävään, nuoria suomalaisia taiteilijoita esittelevään näyttelyyn on tänä vuonna valittu 56  alle 35-vuotiasta taiteentekijää. Tunku oli kova: hakemuksia jätettiin 436. Niistä kolmehenkinen jury valitsi itseään kiinnostavimmat tekijät.

”Teosmäärä oli valtava. Hakuun voivat osallistua myös taideopiskelijat, joten mukana on teknisesti eritasoisia töitä. Ensimmäinen karsinta oli helppo, koska osa töistä oli toteutettu huonosti. Viimeisinä päivinä juryn jäsenet joutuivat luopumaan jo osasta suosikkejaan”, kertoo juryn puheenjohtaja, kuvataiteilija Antti Tanttu.

Juryn puheenjohtaja haki nuorena mukaan näyttelyyn useaan otteeseen ja lopulta pääsikin. Hän tietää miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle. Tanttu painottaa, että näyttely on juryn jäsenten subjektiivinen näkemys.

”Hakijalle saattaa olla suuri pettymys, ettei omaa teosta hyväksytty. Taidehalliin olisi ollut mahdotonta mahduttaa kaikkia hyviä teoksia. Näyttely pitäisi järjestää Kiasmassa, jotta saisimme kattavamman otoksen”, sanoo Tanttu.

Nuoret taiteilijat arvostavat näyttelyä. Se antaa töille näkyvyyttä ja mahdollisuuden edetä kilpaillulla alalla.

”Olin yllättynyt, kun sain tietää, että pääsin mukaan. En ollut varma, onko taiteeni salonkikelpoista. Toivon että teokseni myydään. Näyttelystä bongataan nuoria lahjakkaita taiteilijoita, joten ainakin siihen on mahdollisuus”, kertoo ensimmäisellä hakukerralla mukaan päässyt Santeri Lehto, 29.

Näyttelyyn jätettiin 1182 teosta, joista mukana on 73. Monia niistä yhdistää huoli ympäristöstä ja luonnosta. Osassa teoksista viitataan ilmastonmuutokseen.

”Luulen, että se tulee näkymään taiteessa enemmän”, sanoo Antti Tanttu.

Uuden taiteilijasukupolven valtti on moniosaaminen, jota painotetaan jo koulussa. Enää ei suuntauduta vain yhteen taidemuotoon, vaan siirrytään sujuvasti mediasta toiseen.

Myös taideala on muuttunut. Uusien medioiden kautta taiteen tekemisen mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet.

”Poikkitaiteellisuus pakottaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tuo omiin teoksiin vierautta ja keskeneräisyyttä. Se on mielestäni hyvä tapa uudistaa omaa tekemistä”, sanoo Santeri Lehto.

Nykyaikaiset taidemuodot korostavat suomalaisuutta.

”Se näkyy esimerkiksi Helsinki Schoolin valokuvataiteessa. Myös videotaiteessa on tekijöitä, joiden kaltaisia ei löydy muualta maailmasta”, sanoo Antti Tanttu.

Helsinki Schoolin kasvatti, valokuvaaja Jaana Maijala, 27, pääsi mukaan näyttelyyn heti ensimmäisellä kerralla. Hänen mielestään suomalaisuus näkyy muodossa ja tunteessa.

”Se on visuaalisesti harkittua ja karua olematta silti sisällöllisesti köyhää.”

Monen nuoren taiteilijan toimeentulo riippuu siitä, menevätkö teokset kaupaksi Nuoret 2011 -näyttelyssä. Kun kansan taloushuolet kasvavat, taidehankinnat vähenevät. Useimmat nuoret taiteilijat tekevätkin muita töitä rahoittaakseen taiteensa.

”En usko, että kellään, joka hakeutuu opiskelemaan alaa, on ruusuinen kuva taitelijan ammatista. Kyse on kutsumuksesta. Vaikka taiteilijan elämä on karua, hän saattaa olla ammatissaan paljon onnellisempi kuin kovapalkkainen toimitusjohtaja”, sanoo Tanttu.

Samaa mieltä on valokuvaaja Jaana Maijala. Hän uskoo, että kyse on valinnoista.

”Jos jotain suurempaa hankkii, on heti pulassa. Ostin juuri parilla tonnilla kehyksiä. Mitään muuta ei sitten hetkeen ostetakaan. Taidetta tehdessä turhat asiat karisevat kuitenkin pois. Mieluummin kehitän filmejä kuin shoppaan.”

Nuoret 2011 -näyttely Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, 3.12.2011-8.1.2012.
Liput 8/5,50 €.

Sanat Pirita Tiusanen, kuvassa Sara Bjarlandin teos Ball of Queens