19. marraskuuta 2011
Teksti:

Ylioppilaslehden haastattelemat neljä vammaista opiskelijaa kehuvat Helsingin yliopiston hyvää asenneilmapiiriä. Oma kiintiö korkeakouluharjoitteluun tarkoitetuista määrärahoista auttaisi työllistymistä. 

”Ongelmia on ollut, mutta ne on ratkaistu”, sanoo kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Niklas Röholm. 32-vuotias Röholm on näkövammainen ja tarvitsee erityisjärjestelyjä esimerkiksi tenteissä.

Röholm suorittaa tentit erillisessä huoneessa, jonne yliopiston opiskelijaneuvonta järjestää tarvittavat apuvälineet. Röholm käyttää suurentavaa lukulaitetta tenttikysymysten lukemiseen. Vastaukset hän näpyttelee tietokoneella, sillä hän ei näe kirjoittaa selkeää tekstiä käsin.

Helsingin yliopistossa opiskelee arviolta 50 liikunta-, kuulo- tai näkövammaista opiskelijaa, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan heidän erilaiset tarpeensa pitää ottaa huomioon yliopiston tiloissa sekä opetuksessa.

Myös 24-vuotias sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Tuomas Tuure sanoo, että yliopistossa vallitsee hyvä tahtotila. Käsivammansa vuoksi hän ei pysty kirjoittamaan tai piirtämään kynällä. Tenttivastaukset hän kirjoittaa Röholmin tapaan erillisessä huoneessa tietokoneella. Tuure haluaisi vammaisille kiintiön korkeakouluharjoittelun apurahoihin.

”Apuraha olisi tärkeämpi vammaisille, koska he työllistyvät huonommin”, Tuure sanoo.

Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän velvollisuus on parantaa vammaisen henkilön työllistymismahdollisuuksia.

Myös syntymäkuuro oikeustieteen opiskelija Eeva Tupi kiittää yliopiston asenneilmapiiriä.

”Mielestäni minua ei kohdella eri tavalla kuin muita opiskelijoita”, 27-vuotias Tupi vastaa sähköpostitse Tukholmasta, missä hän viettää syksyn vaihto-oppilaana.

Tupi seuraa opetusta kahden viittomakielen tulkin tai vaihtoehtoisesti kahden kirjoitustulkin avulla. Oikeustieteen opinnot hän suorittaa muiden tapaan, mutta kieliopinnoissa Tupi korvaa suulliset tehtävät muilla tehtävillä.

Alkuun kielikeskus tarjosi Tupille vapautusta kaikista kieliopinnoista.

”Tuli vaikutelma, että kuvitellaan, ettei kuuro tarvitsisi muita kieliä tai ettei erityisjärjestelyjä viitsisi tehdä”, hän sanoo.

 

Näkö meni ennen pääsykoetta

Näkörajoitteinen opiskelija Merita Määttä on tyytyväinen eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan.

”Ongelmat on pystytty ratkaisemaan.”

Puoli vuotta ennen eläinlääketieteellisen pääsykoetta Merita Määtän oikean silmän näkö huonontui. Kuukausi ennen pääsykoetta sama tapahtui vasemmalle silmälle, eikä Määttä  enää nähnyt lukea tai ajaa autolla.

Eläinlääketieteellisen pääsykokeet lähestyivät.

”Halusin ainakin yrittää”, 23-vuotias Määttä kertoo kaksi vuotta myöhemmin. Hän kertoi näkövammastaan eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle, joka teki valintakokeessa erityisjärjestelyjä Määttää varten.

Kokeessa avustaja luki kysymykset ääneen. Laskutehtävien vastaukset Määttä kirjoitti isoon fläppitauluun, josta avustaja kopioi ne paperille.

Määttä ei nähnyt taskulaskimen näppäimiä, joten avustaja näpytteli laskutehtävät Määtän ohjeen mukaan. Määttä oli painanut muistiin näppäinten sijainnin laskimella ja opasti tarvittaessa avustajaa löytämään oikean näppäimen.

Esseevastaukset hän saneli avustajalle.

Yrittäminen kannatti, ja Määttä pääsi opiskelemaan eläinlääketiedettä. Menossa on kolmas vuosi ja kolme on vielä edessä. Näkö ei ole palautunut eikä vaurion syy ole selvinnyt.

”Odotin, että opiskelussa tulisi enemmän ongelmia, mutta ei. Sellaisia ongelmia ei ole ainakaan vielä tullut, joita ei olisi pystytty ratkaisemaan.”

Määttä seuraa luentoja pienen kiikarin avulla. Niillä näkee luennoitsijan muistiinpanot.

”Labratyöt on sellaisia, joista en aina selviä ilman muiden apua. Esimerkiksi kun pitää pipetoida näyte yhteen 96 pienestä kuopasta, jonkun pitää näyttää kynällä oikeaa kohtaa.”

Määttä sanoo, että myös kuolleiden eläinten leikkaaminen on hankalaa, sillä siinä voi vahingossa sohaista vaikka maksaa tai leikata suolen poikki. Siihen ei ole ainakaan vielä keksitty sopivaa apuvälinettä.

 

Sanat Savanna Saarikko, kuva Pietari Hatanpää