18. marraskuuta 2011
Teksti:

Shadow Cities -kännykkäpelistä odotetaan seuraavaa Angry Birdsia.

Vuorikadulta ammutaan kohti Fabianinkatua. Kaksi maagia kamppailee Porthanian herruudesta syöksemällä toistensa niskaan loitsuja. Toinen maageista kutsuu apujoukkoja, sillä opinahjoa ei ole varaa menettää. Ulkopuoliset eivät huomaa, että käynnissä on taistelu, sillä maagit ottavat mittaa toisistaan piirtämällä riimuja kännyköidensä kosketusnäyttöihin. Eikä taistelun kohteena ole meidän maailmamme Porthania, vaan Shadow Cities -fantasiaroolipelin rinnakkaistodellisuudessa sijaitseva keskustakampus.

Shadow Cities ei ole ainoastaan mobiilipelien tulevaisuus. Se saattaa hyvinkin olla maailman kiinnostavin, innovatiivisin, provokatiivisin ja kauaskantoisin peli.

Näin The New York Times hehkutti viime vuonna julkaistua suomalaispeliä, Grey Area -yhtiön ilmaiseksi ladattavaa kännykkäjulkaisua. Monet kansainväliset pelisivustot ovat listanneet Shadow Citiesin yhdeksi vuoden kiinnostavimmista iPhone-peleistä, ja osa on povannut pelistä seuraavaa Angry Birdsia.

Menestysreseptin pohja on tuttu: pelissä yritetään valloittaa maailma. Vastakkain ovat kaksi maagijoukkoa, hippihenkiset Animaattorit ja teknokratian nimeen vannovat Arkkitehdit. Alkajaisiksi pelaaja liittyy jompaankumpaan tiimin.

Peli käyttää puhelimen GPS-paikanninta siten, että pelin käynnis-tyessä puhelimessa näkyy kaupungin kartta ja pelaajan todellinen sijainti kartalla. Kartalla näkyvät myös muut lähialueen pelaajat.

Omaa korttelia, kaupunginosaa ja kotikaupunkia ryhdytään valloittamaan kohde kerrallaan. Ensin voi julistautua vaikkapa kantapubinsa hallitsijaksi. Äkkiä saattaakin joutua puolustamaan omaa kerrostalokaksiotaan naapurin Pentin hyökkäykseltä. Välillä käydään niittaamassa Stockalla hilluva henki, jonka tuhoamisesta on luvassa lisää taikavoimia. Sitten liittoudutaan kavereiden kanssa ja aletaan kisata Kumpulan kampuksen herruudesta.

Oman tiimin jäsenet auttavat valloituksessa, vihollistiimi yrittää saada alueet itselleen. Peliruudulla voi zoomata ulospäin ja tarkastella, millaisia taisteluita lähitienoilla käydään ja kumpi tiimi on omassa kotikaupungissa vahvoilla. Tarvittaessa liitytään hyökkäykseen ja napataan omalle tiimille vaikkapa Rautatieasema. Samaan aikaan puolustetaan Uspenskin katedraalia vihollisten valloitusyritykseltä.

Joskus kutsu käy ulkomaille. Nyt saarretaan Pariisi! Hyppy teleporttiin mahdollistaa siirtymisen Ranskaan, jossa sadat tai tuhannet saman tiimin velhot mittelevät voimiaan vastapuolen kanssa.

Grey Area alkoi kehittää peliä vuonna 2009. Silloin yhtiö koostui neljästä nuoresta miehestä, Ville Vesterisestä, Mikko Hämäläisestä, Andreas Karlssonista ja Teemu Tuularista. Varaa oli vain nuudeleihin, mutta sitten myytiin auto. Kahden vuoden uurastuksen jälkeen tiimi on kasvanut viisitoistahenkiseksi ja ilmiö levinnyt kymmeniin maihin. Tämän vuoden alussa ulkomaiset rahoittajat sijoittivat pelin kehittämiseen 2,5 miljoonaa dollaria (1,85 miljoonaa euroa). Faneja on ympäri maailmaa.

”Meille lähetetään kaikenlaista erikoista”, pelisuunnittelija Markus Montola sanoo esitellessään fanipostia, jota saapuu pääasiassa ulkomailta. Neulatyynyyn on kirjailtu maagisia symboleja ja My Little Pony -lelu on tuunattu varjomaailmoihin sopivaksi askartelumassan ja öljyvärien avulla.

Maailma on pullollaan fantasiaroolipelejä, mutta Shadow Cities erottuu kolmesta syystä. Ensinnäkin se hyödyntää ihmisten kotipaikkarakkautta: omassa kaupungissa ja tutuissa paikoissa on hauskempi seikkailla kuin pelinkehittäjien päästään keksimissä mielikuvitusmaailmoissa.

Toiseksi Shadow Cities on virkistävän erilainen fantasiatarina. Pelimaailmassa ei ole taikasauvoja tai tötteröhattuja, eivätkä yksisarviset ratsasta sateenkaarien päällä. Tarkoitus on olla uskottava.

”Riimuja piirtäviin maageihin on helpompi samaistua kuin raketteja lähetteleviin tappajarobotteihin”, Montola perustelee. Riimun piirtämisen taito on todellinen, eikä se katoa, kun puhelin suljetaan. Halutessaan kännykän voi koristella oman maagitiimin kuorella, sillä laitehan on maagin taisteluväline.

Kolmanneksi peli hyödyntää näppärästi yhteisöllisyyttä.

”Kun ihmiset matkustavat ulkomaille, he luovat teleportteja, joiden avulla kotiin jääneet pelaajat voivat tulla käymään hotellille”, Montola kertoo. Joskus taistelu fantasiamaail-massa voi estää tappelun tässä todellisuudessa.

”Ruotsi-Suomi-maaottelun jälkipyykin huurut on purettu nyrkkien sijaan virtuaalisesti.”

Syyskuussa järjestettiin World Trade Centerin muistotilaisuus paitsi oikeassa New Yorkissa, myös Shadow Citiesin rinnakkaistodellisuudessa. Paikalle kerääntyi paljon pelaajia ja virtuaalinen alue rauhoitettiin taisteluilta. Oikeassa maailmassa tuhottujen tornien paikalla loistavat jättimäiset valopatsaat. Shadow Citiesissä pelaajat rakensivat samoille paikoille hohtavia valomajakoita, jotka yhdessä muodostivat vastaavanlaiset taivaisiin kurkottavat säteet.

Sanat Johanna Turunen, kuva Otto Donner