23. lokakuuta 2011
Teksti:

Geenitutkimuksella on edessään kiperiä eettisiä kysymyksiä. Brittitutkijat varoittavat kokeista, joissa voi syntyä ihmiskasvoisia tai puhuvia eläimiä.

Ihmiseläimiä ei tiettävästi vielä ole olemassa, mutta niiden kehittäminen halutaan kieltää ennen kuin tutkijat ryhtyvät toimeen.

Britannian lääketieteen akatemian heinäkuussa julkaisema raportti käsitteli geenitutkimuksessa syntyviä hybridejä, kimeerejä ja geenimuunneltuja organismeja, jotka ovat osaksi eläimiä ja osaksi ihmisiä. Raportissa vaadittiin nykyistä tiukempaa kontrollia kokeille, joissa tutkijoiden luomista olennoista voi tulla liian inhimillisiä.

Tällä tarkoitettiin esimerkiksi eläimiä, joiden isoaivojen toiminta tai kasvonpiirteet ovat ihmismäisiä. Raportissa ilmaistiin huoli myös siitä mahdollisuudesta, että tällainen koe-eläin oppisi puhumaan.

Akatemia haluaisi kieltää kokonaan muun muassa kokeet, jotka saattavat johtaa ihmisalkion tai tietynlaisen hybridialkion kehittymiseen eläimessä. Kieltolistalle suositellaan myös hermosolusiirtoja, jotka voivat johtaa eläimen ”inhimilliseen käytökseen”. Kokeita ei tiettävästi tehdä vielä missään.

Suomalaiset tieteentekijät ovat sitä mieltä, että ihmiseläimiä koskevat rajoitukset ovat turhia.

”Hassua, että nyt ryhdyttäisiin kieltämään sellaista, jota ei ole tehty muualla kuin science fictionissa”, ihmettelee Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Hannu Sariola. Hänen mielestään useimmissa maailman maissa toimivien tieteen eettisten toimikuntien antamat ohjeet riittävät.

”Miksi tässä tarvittaisiin sen enempää kieltoja?”

Sariola pitää esimerkiksi vieraassa lajissa tapahtuvaa hedelmöittämistä mielenkiintoisena hankkeena.

”Jos jossain esitetään tutkimusta, jossa ihmisen hedelmöitetty munasolu pannaan kasvamaan simpanssin kohtuun, se on sitten kunkin eettisen komitean päänsärky”, hän sanoo.

Tutkimus ei aina ole ollut eettisten toimikuntien talutusnuorassa. Esimerkiksi neuvostoliittolainen professori Ilja Ivanov yritti kuuluisissa kokeissa risteyttää ihmistä ja simpanssia jo 1920-luvulla.

Brittiraportti esittää mahdollisia syitä, joilla tulevaisuuden tutkijat saattavat perustella kokeiden tekemistä. Esimerkiksi aivojen tai kasvonpiirteiden kehittymistä säätelevän perimän osan siirtäminen eläimeen voisi auttaa ymmärtämään kyseisten geenien toimintaa. Lisäksi aivojen vaurioiden korjaamiseen tähtäävä tutkimus saattaisi tulevaisuudessa hyötyä kokeista, joissa eläinten aivoihin siirretään ihmisten hermosoluja.

Akatemia perustelee suosituksiaan muun muassa yleisellä mielipiteellä, jota oli selvitetty haastatteluilla.

On helppo ymmärtää, että ajatus ihmismäisistä eläimistä herättää huolta, mutta perusteluiden muotoilu ei ole yksinkertaista. Miksi vaikkapa puhuvan apinan luominen on ongelmallisempaa kuin mykän ihmiseläimen?

”Syyt  ovat usein epäselviä ja mutkikkaita”, pohtii professori Matti Häyry Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta.

”Moraalimme rakentuu selvärajaiselle jaolle ihmisten ja eläinten välillä, esimerkiksi niin, että ihmisillä on loukkaamattomia oikeuksia mutta muilla eläimillä ei. Ajatus hybridien- olemassaolosta hämärtää tätä rajaa, ja niinpä se koetaan nykyisiä moraalikäsityksiä uhkaavana”, Häyry sanoo.

Hän kommentoi sähköpostilla pohdittuaan aihetta yhdessä akatemiatutkija Tuija Takalan kanssa. Bioetiikka on molempien erikoisalaa.

Häyryn ja Takalan mielestä on täysin mahdollista, että kuvattuja kokeita toteutetaan jossain ennen pitkää kontrollimekanismeista huolimatta.

”Tutkijoilla on tapana yrittää tehdä kaikkea mitä osataan.”

Ajatus ihmismäisistä koeolennoista saa vielä aikaan kylmiä väreitä, mutta tuleeko tällaisestakin tutkimuksesta ajan myötä arkipäiväisempää ja hyväksyttävämpää?

”Eiköhän”, Häyry sanoo.

Markus Kuokkanen

Raportti Academy of Medical Sciencesin sivuilla osoitteessa www.acmedsci.ac.uk