09. lokakuuta 2011
Teksti:

Kongolaissyntyinen Gracias tapasi neljävuotiaana elämänsä rakkauden, josta hän räppäsi hitin 20 vuotta myöhemmin.

Bmac, Malmi, Kruununhaka, Lautta­saari, Kallio, Punavuori. Kaupungin­osat luetellaan Graciaksen HKI-bii­sissä ja nähdään sen musiikkivideolla, joka on komea kunnianosoitus helsin­kiläisräppärin rakkaalle kotikaupun­gille.

”Olen vähän mammanpoika. Ihan sama missä päin maailmaa olen, niin jossain vaiheessa kaipaan kotiin, ja se on Helsinki. Olen asunut täällä 20 vuotta.”

Tällä hetkellä Gracias, 24, pitää perhesyistä huushollia Bmacissa eli Pukinmäessä, koska sairastunut äiti tarvitsi häntä huolehtimaan pikkusi­saruksistaan.

”Kaikista mieluiten asuisin Pursi­miehenkadulla. Punavuoristereoty­piat ovat ihan yhdentekeviä, mulle se vaan on kingi mesta, hieno paikka. Se on lähellä kaikkea. Mun raja menee siinä, minne spora kulkee.”

Raitiovaunulla pääsee Arabiaan asti, mutta sekin alkaa olla liian syrjäseutua. Punavuoren lisäksi räppäri viihtyy Kal­liossa. Parhaillaan Gracias istuu Silta­sessa, Kuudennen linjan yläkerrassa.

Kallio on tärkeä monesta syystä. Heinäkuun lopussa julkaistun, jo lop­puunmyydyn debyytti-ep:n nauhoit­taminen sai alkunsa Kolmannella lin­jalla, kun taas Paavo Arhinmäen suosima thaimaalainen pikaruokala sijaitsee Viidennellä linjalla. Du Dii vilahtaa kulttuuriministereineen Graciaksen Mon€y-musiikkivideolla, jolla kaupunginosa näyttää Brookly­nilta.

”Tykkään Kallion rosoisuudesta, näen sen tosi kauniina paikkana. Vaikka vihaan tätä sanaa, olen urbaa­ni nuori. Totta kai tykkään olla mö­killäkin, mutta kun olen viettänyt kaksi viikkoa metsässä, kaipaan jo betonin keskelle.”

 

Englanti kuulostaa ehkä vähän
coolimmalta kuin suomi.

 

Betonin keskelle hän saapui neljä­vuotiaana. Deogracias Masomi, sit­temmin pelkkä Gracias, muutti äitin­sä kanssa Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungista Kinsha­sasta Koillis-Helsinkiin Malmille. Oli alkuvuosi 1992 ja hiton kylmä, mutta se kyllä voitti synnyinmaan mellakat ja sisällissodan.

“I met this girl / at the age of four / what I hated most / she was so damn cold”, Gracias räppää HKI:n kertosä­keessä. Hänen ensimmäinen Suomi-muistonsa liittyy lumeen, mutta muuten vastaanotto oli kaikkea muuta kuin kylmä. Tuleva räppäri ra­kastui Helsinkiin.

”Olen kelannut asioita jälkeenpäin ja muistan, että oleskelulupaprosessi sujui aika nopeasti. Oli selvää, miksi tulimme tänne pakolaisina. Integroi­minen alkoi jo ennen kuin saimme pysyvän oleskeluluvan, kävin esikou­lua ja opettelin suomea. Otin nopeas­ti Suomen vastaan uutena kotinani.”

Ala-asteen toisella luokalla koulu vaihtui Pukinmäestä Munkkivuo­reen, Helsingin ranskalais-suomalai­seen kouluun, jota hän Gracias yliop­pilaaksi asti.

Sujuvasanaisen artistin toinen äi­dinkieli on ranska. Sitä Gracias pu­huu isänsä kanssa. Toista äidinkiel­tään lingalaa hän käyttää äitinsä kanssa. 10-vuotiaan veljensä ja 14-vuotiaan siskonsa kanssa hän kes­kustelee suomeksi.

Musiikissa kuullaan kuitenkin englantia, mikä tietysti sopii artistil­le, jota pidetään englanninkielisen Suomi-räpin pelastajana.

 

1990-luvun yhdysvaltalainen itäran­nikkoräppi (Nas, Mos Def) kuuluu varsinkin András ”Nada” Nádasin tuottamilla taustoilla. Fintelligensin aloittaman suomalaisen hip-hopin toisen aallon aikana Gracias vaikuttui Avaimen (nykyään Asa) Punainen tii­li -albumista (2001). Se oli suora tie suomenkieliseen räprakkauteen.

”Pihakaverit osasivat jokaisen bii­sin sanasta sanaan. Sen jälkeen kuuntelin muitakin, kuten Ceebro­listicsia, Joniveliä, Paperi T:tä ja Pyhimystä”, kertoo Gracias, joka heitti ensiriiminsä Malmin nuori­sotalolla.

 

Mutta miksi englanniksi? Lingalan kieli lienee liian marginaalista – oli flow kuinka notkea tahansa – mutta eikö ranska tai suomi olisi käynyt?

”Englanti on tullut ihan luonnos­taan. Se vain tuntui oikealta. Räppi, johon kasvoin oli englanninkielistä. Englanniksi saa sanottua asiat pa­remmin ja se kuulostaa ehkä vähän coolimmalta kuin suomi.”

Kirjakieliranskakaan ei kuulosta niin katu-uskottavalta, että sillä voi­si riimitellä kokonaisen kappaleen, mutta siitä kuullaan taidonnäyte In Search Of Manu G -kappaleessa.

”Ehkä joskus, kun käyn läpi taiteel­lista muutosprosessia, ryhdyn teke­mään suomenkielistä folkia tai jotain niin kuin yksi nimeltä mainitsematon kalpeanaama”, Gracias vitsailee.

Sanat Marko Ylitalo
Kuvat Jenni Häyrinen

www.gracias.fi
Gracias esiintyy RSC Live -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 12.11.