15. syyskuuta 2011

Milloin olet lukenut hyvän uutisen terveydenhuollosta?

Elinsiirtojonoihin kuolee potilaita. Hoitajapula rampauttaa terveyskeskuksia. Sairaaloiden väki kaatuu hoitoon itse. Ra­kennukset homehtuvat.

Julkisen terveydenhuollon rappio on vakiintunut yleiseksi käsitykseksi. Siksi ylelliset terveysmatkat tuntuvat sijaitsevan aivan eri todellisuudessa, vaahtokylpyjen ja kaviaarin planee­talla. Mutta Suomessa ne sijaitsevat, tai niin toivotaan.

Terveysturismista etsitään julkiseen terveydenhuoltoon iloisten uutisten lähdettä. Yliopistosairaalat voisivat perustaa yhtiöitä ja saada rahaa niihin saapuvilta turisteilta. Hyvämai­neisen hoidon uskotaan tuovan terveysturisteja kaukaakin.

Mutta entä jos laatuhoitoa ei kohta enää ole? Haastattelema­ni tutkija väläyttää uhkaa rappion kierteestä: jos sairastavaa terveydenhoitoa yritetään pelastaa viennillä, voidaan kuihdut­taa sellaiset järjestelmän osat, jotka eivät ole vientikelpoisia.

Julkisen terveydenhuollon murrosten kautta terveysmatkai­lun nousu koskettaa myös YTHS:n hammashoitojonossa roikku­vaa opiskelijaa. Vielä erityisemmin se koskettaa lääketieteiden opiskelijaa. Kesällä haastattelin nuoria lääkäreitä. He toivoivat tulevilta työpaikoiltaan joustoa. Nyt Husiin kaavailtavasta yksi­tyissairaalasta puhutaan ”henkilöä sitouttavana mekanismina”.

Ei kai se voi olla ainoa keino, jolla lääkärit viihtyvät talossa kauemmin kuin hoitamansa potilaat ja terveysturistit?

Veera Jussila

Juttu: Terveysturisti lentää lääkäriin