21. toukokuuta 2011
Teksti:

Olin viime vuonna kotibileissä, joihin oli kokoontunut lähinnä laitoksemme opiskelijoita. Sieltä tarttui matkaan fuksi, kutsutaan häntä vaikka Lauraksi.

Olin juuri muuttanut uuteen opiskelijasoluun Vantaan Jokinimessä, eikä huonenaapuri ollut kovinkaan hyvä tuttu. Hän ei onneksi ollut kotona kun saavuimme.

Päädyimme Lauran kanssa huoneeseeni, mutta en uskaltanut tehdä aloitetta. Juttelimme varmaan tunnin ja joimme lämmintä valkoviiniä.

Kolmen aikaan yöllä kämppikseni könysi tyttöystävänsä kanssa omaan huoneeseensa. Hän ei tiennyt, että olin kotona ja että minulla vieläpä oli seuraa.
Hetken kuluttua alkoi kuulua lemmen ääniä. Vaikka emme olleet seinänaapureita, minä ja seuralaiseni kuulimme selvästi, kuinka kämppikseni huusi ”Laura, Laura, Laura!”.

Tilanne oli kiusallinen, koska myös seuralaiseni nimi oli Laura. Huutoa jatkui ainakin kymmenen minuuttia, mutta en kehdannut mennä keskeyttämään.
Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu: lopulta tilanne nauratti meitä molempia. Ilmeisesti viereisestä huoneesta kuuluvien kannustushuutojen ansiosta seuralaiseni lopulta ojentautui suutelemaan minua. Yksi asia johti toiseen. Sinä yönä en kylläkään huutanut vaan kuiskailin.

Mies, 23, fysiikka