Helsinki aikoo syksyyn mennessä selvittää mahdollisuuksia rakentaa tornitaloja kaupunkiin (HS 23.3.). Joko asuntokupla vihdoin puhkeaa?
Poikkeuksellisen korkeiden talojen rakentaminen povaa asuntokuplan puhkeamista, kertoi talouslehti The Economist maaliskuussa. Lehti perustaa tietonsa investointipankki Barcley Capitalin johtajan Andrew Lawrencen havaintoon, jonka mukaan erityisten korkeiden talojen rakentaminen on ollut varsin luotettava merkki edessä olevasta asuntomarkkinoiden romahduksesta.
Esimerkkejä riittää: Equitable Life Building New Yorkissa 1870, Empire State Building 1931, World Trade Center 1972 ja Petronas Towers Kuala Lumpurissa 1998. Viimeisin surullisenkuuluisa esimerkki on nykyinen maailman korkein rakennus Dubain Burj Khalifa, yltiöpäinen 838-metrinen rakennelma, joka valmistui tammikuussa 2010 vain viikkoja sen jälkeen, kun emiraatti oli ilmoittanut, ettei selviä veloistaan. Pytingin nimi muutettiin Burj Dubaista Burj Khalifaksi avuksi rientäneen Abu Dhabin sheikin mukaan.
Andrew Lawrencen teoria ei ole täydellinen, mutta Economistin mukaan se on järkeenkäypä: asuntomarkkinat noudattavat suhdanteita, ja mitä kunnianhimoisempia rakennusprojekteja on tekeillä, sitä suurempi on hintarysäys. Kaikkiin vakaviin vauraiden maiden talouskriiseihin on liittynyt asuntomarkkinoiden romahdus, mikä koettiin Suomessakin 1990-luvun alussa.
Helsinkiläisillä asunnonomistajilla ei välttämättä silti ole syytä huoleen. Jos Keski-Pasilaan ehdotetut pilvenpiirtäjät toteutuvat yhtä nopealla tahdilla kuin etanan vauhtia tuloaan tekevä Länsimetro, herra Lawrencen teorian perusteella asuntokupla poksahtaisi täällä luultavimmin vasta vuosikymmenien kuluttua.
