21. tammikuuta 2011
Teksti:

Suffolkilaisessa kartanossa istuu tälläkin hetkellä mies panta jalassaan. Julian Assange on maailman halutuin ihminen. Britannia haluaa toistaiseksi pitää hänet kartanossa. Ruotsi haluaa kuulustella häntä raiskausepäilystä. Monet yhdysvaltalaiset poliitikot haluavat hänet oikeuteen. Jotkut, kuten Kanadan pääministerin neuvonantaja Tom Flanagan, haluavat hänet hengiltä. Kansainvälisen politiikan professori ja Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Heikki Patomäki haluaisi hänet Suomeen. Olisiko Suomen mahdollista tarjota vainotulle turvapaikka, kuten Patomäki ehdottaa verkkojulkaisu Fifissä?

Turvapaikkaa ei voi tarjota, sitä on haettava. Patomäki onkin kollegoineen lähettänyt Assangelle Wikileaksin kautta viestin.

”Olemme kysyneet, olisiko hän periaatteessa kiinnostunut hakemaan Suomesta turvapaikkaa.”

Turvapaikan voi saada henkilö, jolla on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden tai – niin, poliittisen mielipiteen johdosta. Voisiko Assange saada Suomesta turvapaikan?

”Ei missään tapauksessa. Ajatus on mahdoton”, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

”Silloin katsoisimme, että Ruotsi on maa, jossa ihmisen on perusteltua pelätä tulevansa syrjityksi pakolaissopimuksessa mainitulla tavalla. Jos Ruotsi on sellainen maa, kaikki maat täytyy lukea vaarallisiksi. Tämä merkitsisi, että Suomen olisi hyväksyttävä joka ainoa turvapaikkahakemus. Se olisi myös äärimmäinen epäluottamuslause Ruotsin oikeusjärjestelmää kohtaan.”

Onko Ruotsi Patomäen mielestä yhä oikeusvaltio?

”Tässä asiassa Ruotsi ei toimi oikeusvaltion hengen mukaisesti, vaikka pykäliä olisikin noudatettu.”

Julian Assangea epäillään Ruotsissa raiskauksesta, pakottamisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Assange on kiistänyt syytteet jyrkästi. Eikö silloin olisi yksinkertaisinta mennä Ruotsiin kuulusteluihin?

”Miksei häntä kuulustella puhelimessa? On olemassa pelko, että jos Assange tuomitaan Ruotsissa, Yhdysvallat tekaisee jonkin syytteen ja vaatii sen nojalla Assangen luovuttamista”, Patomäki selittää.

Onko Assangen oikeusprosessissa sitten ollut jotain epätavallista?

Ensinnäkin ruotsalaisen syyttäjän toiminta on tuntunut hämärältä. Patomäki pukee epäilyt sanoiksi näin:

”Ruotsalainen oikeusprosessi on sikäli kummallinen, että yksi syyttäjä on jo kerran käynyt tapauksen läpi ja luopunut syytteistä. Sitten tilalle asetettiin toinen syyttäjä, joka katsoikin asialliseksi jatkaa prosessia.”

Toisekseen on ihmetelty, miksi Assangesta on annettu kaksi kansainvälistä pidätysmääräystä: ensin eurooppalainen pidätysmääräys, sitten Interpolin etsintäkuulutus. Eurooppalainen pidätysmääräys tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yksi EU-maa pyytää toista pidättämään ja luovuttamaan rikoksesta epäillyn henkilön, siihen suostutaan heti. Interpolin etsintäkuulutus taas on voimassa myös Euroopan ulkopuolella.

Se, että yksi syyttäjä jättää tapauksen sikseen ja toinen tarttuu siihen, ei ole lainkaan outoa, sanoo rikosoikeuden tutkijatohtori Sakari Melander. Ruotsalainen järjestelmä eroaa suomalaisesta siinä, että Ruotsissa tutkintaa johtaa syyttäjä, Suomessa poliisi. Suomessakin on melko tavallista, että tutkinta avataan uudelleen. Assange on siis toistaiseksi ainoastaan epäilty, eikä häntä ole vielä syytetty mistään.

Entä eurooppalainen pidätysmääräys? Sekin on hyvin tavallinen. Vuonna 2009 niitä annettiin yli 15 000. Määräys voidaan antaa, vaikka henkilöä epäiltäisiin raiskausta lievemmästä rikoksesta.

Entäpä Interpol? Patomäki ihmettelee, miksi Assangen ”lievät ja epämääräiset” rikosepäilyt ovat johtaneet Interpolin etsintäkuulutukseen.

”Ei ole harvinaista, että henkilö etsintäkuulutetaan raiskausepäilyn takia. Maat päättävät itse, millaisista rikosepäilyistä antavat etsintäkuulutuksen. Useissa maissa raiskausepäily on niin vakava asia, että etsintäkuulutus voidaan antaa”, sanoo luovutusasioihin erikoistunut rikostarkastaja Johanna Hervonen. Vuonna 2009 samanlaisia red notice -etsintäkuulutuksia oli voimassa yli 28 000 kappaletta.

Mutta hetkinen. Patomäki kutsuu syytteitä ”lieviksi ja epämääräisiksi”. Mistä lähtien raiskaus on ollut lievä tai epämääräinen rikos?

Raiskaukseksi lasketaan se, että harrastaa seksiä avuttomassa tilassa olevan ihmisen kanssa vastoin tämän tahtoa. Ruotsissa myös nukkuvan ihmisen katsotaan olevan avuttomassa tilassa.

”Ruotsi on pitkään ollut edelläkävijä lainsäädännössä, joka koskee naisiin kohdistuvaa rikollisuutta”, Melander sanoo.

”Kukaan juristi ei sanoisi raiskausta lieväksi tai epämääräiseksi”, Koskenniemi huomauttaa.

”Ehkä Patomäen macho-näkökulmasta Ruotsissa saa raiskaussyytteen liian helposti”, hän sanoo.

Patomäki sanoo, että Ruotsissa ”raiskauskategoria on laaja”.

”Se, mistä Assangea syytetään, ei useimmissa maissa olisi raiskaus.”

Rikoksissa kuitenkin sovelletaan sen maan rikoslakia, jossa rikos suoritetaan. Ulkomaalainen ei voi Suomessakaan ensin raiskata ja sitten vedota siihen, että hänen maassaan raiskaus ei ole rikos.

Patomäen mielestä se, mistä Assangea tarkalleen ottaen epäillään, ei ole tärkeää.”Mulla ei ole kantaa siihen, onko Assange syyllistynyt Ruotsin lain rikkomiseen. Turvapaikan ehdottaminen on kannanotto siihen, että Assangen vaino rikkoo kansainvälisen oikeusvaltioperiaatteen henkeä. Siksi hän tarvitsee turvapaikan.”

Entäpä jos Assange jostain syystä saapuisi Suomeen? Lähtö tulisi. Ruotsi pyytäisi Suomelta apua eurooppalaiseen pidätysmääräykseen vedoten.

”Suomi luovuttaisi Assangen Ruotsiin välittömästi”, sanoo Melander. Eikä Patomäkikään halua tuoda Assangea Suomeen siinä tapauksessa, että tämä luovutettaisiin eteenpäin.

Pysy siis poissa, Julian! Jatka äärettömän arvokasta työtäsi jossain muualla.

Maria Pettersson

Kuva Janne Kuisma