26. marraskuuta 2010
Teksti:

”Tänään kävin Prismassa ja olisin halunnut avata S-tilin ja hankkia S-etukortin. Siihen liittyi kuitenkin jotain vuosikorkoja, joten siihen se sitten jäi.”
Mohammed Ahmed, 25, elää tavallista perhe-elämää. Hän ja hänen vaimonsa asuvat vuokrakolmiossa Espoon Matinkylässä ja matkustavat töihin julkisilla kulkuvälineillä. Perisuomalaisella perheellä kymmenessä vuodessa seuraisivat omistusasunto, auto ja lainat päälle. Mutta ei heidän kohdallaan.
Ahmed perheineen elää Koraaniin pohjautuvan sharia-lain mukaan, joka kieltää koronoton. Koraanin mukaan rahaa ei saa tehdä rahalla. Ne, jotka keräävät varallisuutta muista välittämättä, joutuvat hutamaan, joka on pahin seitsemästä helvetistä.
Länsimaiseen pankkitoimintaan korko kuuluu kuitenkin olennaisesti. Siksi Ahmedilla ja hänen vaimollaan on pankki- ja luottokortin sijaan Visa Electronit, eikä perheen hankintoja tehdä kulutusluotoilla. Vakuutustakaan heillä ei ole. Omistusasunto ja auto siintävät vuosikymmenten päässä.
”Pikkuasioitakin, kuten etukorttien hankkimista, pitää miettiä”, Ahmed kertoo. Mutta ei se häntä haittaa, ei ainakaan vielä.

Islamilainen pankkitoiminta on maailmalla hurjaa vauhtia kasvava bisnes. Islamilaisia pankkeja ja sijoitusrahastoja löytyy jo useista länsimaista, esimerkiksi Yhdysvalloista ja Britanniasta. Ranskassa, Saksassa ja Japanissa valmistellaan sharia-lakia noudattavan pankkitoiminnan aloittamista. Shariaan perustuvia pankkipalveluita tarjoavat monet suuret kansainväliset pankit, kuten UBS, Citibank, ANZ ja HSBC. Lähin sharia-rahasto löytyy Ruotsista.
Islamilaisen pankkitoiminnan kasvu on ollut nopeaa. Toistaiseksi islamilaisten finanssipalvelujen osuus koko maailman rahoitusmarkkinoista on vain prosentti, mutta niiden arvo on kasvanut yli 20 prosenttia vuodesta 2000. Vuonna 2007 islamilaisen rahoitusjärjestelmän arvo oli 473 miljardia euroa, ja vuoteen 2012 mennessä sen arvioidaan kasvavan 1146 miljardiin euroon.

Kiinnostusta islamilaiseen pankkitoimintaan on lisännyt se, että islamilaiset pankit ja rahastot selvisivät finanssikriisistä selvästi länsimaisia kilpailijoitaan paremmin. Samaan aikaan kun Sveitsin suurin pankki UBS teki yli kymmenen miljardin tappiot ja irtisanoi tuhansia työntekijöitään, jatkoi sen vuonna 2002 perustettu islamilainen pankki kasvuaan koko kriisin ajan.
Sharia-lain mukaiset pankkipalvelut esimerkiksi Lontoossa ja Kuala Lumpurissa kiinnostavat muitakin kuin muslimeja. Islamilaisia pankkeja on kiitelty järjestelmäksi, joka ottaa ihmisen huomioon, eikä vain riistä. Joidenkin silmissä se näyttäytyy tavallisia pankkipalveluita eettisempänä, siinä määrin kun bisnestä voi eettiseksi kutsua. Myös Vatikaani on kehottanut länsimaisia pankkeja ja sijoitusmarkkinoita ottamaan oppia islamilaisten pankkien säännöistä.

Miten islamilainen pankki sitten toimii?
Kun länsimaisen pankkitoiminnan mukaan asiakas lainaa rahaa hankintaa varten ja maksaa sitä takaisin tietyn koron kera, astuu islamilaisessa pankkijärjestelmässä etusijalle tavara. Ostaja neuvottelee pankkinsa kanssa sopimuksen, jonka jälkeen pankki ostaa hänen haluamansa tuotteen ja myy sen edelleen voitolla ostajalle osamaksuerissä. Pankilla ei ole oikeutta vaatia lisämaksusuorituksia, jos maksu on myöhässä. Toisin sanoen pankki ja asiakas jakavat riskin. Gharar-säännön mukaan pankki ei alun perinkään saa lähteä riskialttiiseen ja epävarmaan bisnekseen. Tällä tavalla poistuu ajatus rahan tekemisestä rahalla, mikä on sharia-lain mukaan kielletty. Kritisoijien mukaan tällä kierretään vain koron käsite: sisältyyhän myyntihintaan korotus.

Pitäisikö tällainen pankki tai rahasto saada myös Suomeen? Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse sanoo, ettei islamilaisen pankkijärjestelmän saaminen Suomeen ole listalla ensimmäisenä, vaikka sen puuttuminen pitkittääkin muslimien kotoutumista.
”Muslimiyhteisö on vielä pieni ja vasta järjestäytymässä, joten ensin on saatava perusasiat kuntoon.”
Kysymys tulee hänen mukaansa ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun islaminuskoisten elinkeinonharjoittajien määrä kasvaa.
”Muutamat islamilaiset yhdyskunnat ovat jo kyselleet pankeilta, kiinnostaisiko tällainen bisnes.”

Lasketaanpa. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli 35 000 muslimia. Ararsen arvion mukaan heistä noin kaksi kolmasosaa noudattaa shariaa laina-asioissa. Jos heistä edes kolmannes tarvitsisi lainaa, se tekisi vajaat 8 000 potentiaalista asiakasta. Pankit, kiinnostaako?
Toistaiseksi asia ei ole ajankohtainen, vastataan niin Sampo Pankista, Nordeasta kuin OP-Pohjolastakin.
“On tullut joitakin kyselyitä”, sanoo Nordean rahoitus- ja tilituotteiden kehityksestä vastaava johtaja Tom Miller.
”Islamilaisten lainatuotteiden ja rahastojen vaatima tuotekehityspanos on vielä liian suuri. Seuraamme kuitenkin markkinoita ja väestökehitystä tarkkaan, ja jos tämän tyyppisille tuotteille ja palveluille on riittävästi kysyntää, tuomme palvelun asiakkaillemme”, sanoo Sampo Pankin liiketoiminnan suunnittelusta vastaava johtaja Jyrki Suokas.
Toisin sanoen kohderyhmän koko ratkaisee.
”Vaikka joku noudattaa shariaa, ei hän välttämättä tahdo lainaa”, Miller sanoo.
Millerin pohdinta saa pontta Mohamed Ahmedilta.
Korotonta lainaa tai ei, hän haluaa välttää velkaantumista kaikessa.
”Islam kieltää koronoton, mutta ei lainaa. Se on silti asia, jota tulee välttää. Islamissa ei haluta, että ihminen kuolee velkaantuneena, tai että elämä menee velkojen vuoksi sekaisin.”
Jos jossain vaiheessa tulisi tarve asunnonostoon, se tulisi tehdä käteisellä – tai sitten vähintään sharia-lain ja Koraanin opit tuntevan pankin kanssa asioiden.

Ann-Mari Huhtanen
Kuva Tero Koskela

Lähteet: Islamic Finance Special Report (Financial Times 19.6.2008), Islamic Finance and Global Financial Stability 2010 (Islamic finance service board -raportti huhtikuussa 2010), Islamilainen pankkitoiminta Malesiassa (Ulkoasianministeriön raportti 20.6.2007)