Yliopisto patistaa opiskelijoita valmistumaan. Syksyllä polkaistiin käyntiin erityiset valmistumistalkoot, joilla paperien saamista yritetään vauhdittaa.
Syynä on raha. Osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta perustuu valmistuneiden määrään. Vuoden 2008 tutkinnonuudistuksen aiheuttaman valmistumispiikin jälkeen tavoitteista on jääty selvästi.
Tutkintojen määrä lasketaan kolmen vuoden keskiarvon perusteella, eikä huippuvuosi 2008 enää ensi vuonna kaunista tilastoja. Seuraavat rahoitusneuvottelut käydään vuosille 2013-2016.
Rehtori myönsi valmistumistalkoita varten kesäkuussa yhteensä 650 000 euroa tiedekuntien projekteihin, joilla petrataan esimerkiksi graduohjausta ja työelämäyhteistyötä.
Tälle vuodelle Helsingin yliopiston tavoite on yhteensä 2 618 maisteria, mistä oli syyskuun lopussa kasassa 59 prosenttia. Kehnoin tilanne oli maatalous-metsätieteellisessä, jossa maisteritavoitteesta on saavutettu 47 prosenttia. Kasvatustieteellisessä valmistuneita oli 51 ja matemaattis-luonnontieteellisessä 53 prosenttia tavoitteista.
”Ei hyvältä näytä. Talkoot ovat tosi ajankohtaiset”, sanoo Helsingin yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen.
”Alkusyksystä on hiljaisempaa, sillä ihmiset valmistuvat usein joulun alla. Viimeiset kolme kuukautta ovat ratkaisevat.”
Tavoite on jo ylitetty lääketieteessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, joissa tutkinnonuudistuksen määräaika oli muita pidempi ja valmistumissuma osui tälle vuodelle. Tavoitteet lasketaan tieteenaloittain: ylimääräiset lääkärit eivät kompensoi puuttuvia humanisteja.
Hyy:n hallituksen koulutuspolitiikasta vastaava jäsen Markku Hakala pelkäsi aluksi, että opiskelijoille on tiedossa vain keppiä.
”Mutta esimerkiksi opinto-ohjauksen tehostaminen on hyvä juttu, ja siitä pitäisi tehdä pysyvä käytäntö”, hän sanoo.
Hakala on mukana työryhmässä, joka koostaa valmistumistalkoiden kokemuksista raportin. Tarkoitus on selvittää, miten yliopisto voisi pysyvästi jouduttaa opiskeluaikoja.
”Joillain laitoksilla graduntekijä ei välttämättä näe ohjaajaa vuoteen. On tarinoita, että ihminen on tehnyt 200 sivun artikkelikatsauksen ennen kuin alkaa pohtia tutkimuskysymystä. Sellainen olisi vaatinut vähän jämerämpää ohjausta”, hän sanoo.
Taantuman vuoksi jotkut opiskelijat eivät välttämättä edes halua valmistua. Vararehtori Jukka Kola arvioi, että yliopistossa on kirjoilla noin 500 opiskelijaa, joilla on gradu tehtynä.
Tänä syksynä valmistuville rehtori myönsi vuoden lisäaikaa täydennysopintoihin. Yleensä oikeus kestää lukukauden loppuun.
”Vaikka opiskelija-alennukset menevät, voi vielä suorittaa sivuaineita tai kieliopintoja. Työelämään siirtymistä helpottaisi, jos opinto-oikeus jatkuisi vaikka kaksi vuotta valmistumisesta”, Hakala sanoo.
Maria Manner
Kuva Eemeli Nieminen
Gradu syntyi öisin
”Gradu oli ihan levällään. Aihe oli laaja ja menetelmä tuntui hankalalta”.
Varhaiskasvatuksen opiskelijan Kirsi Tarkan, 36, gradu oli roikkunut kolmatta vuotta, kun hän sai syksyllä tiedekunnasta kirjeen. Siinä sanottiin, että nyt on hyvä mahdollisuus panna opinnot kasaan.
”Päätin, että vihdoin valmistun.”
Tarkka sai elokuussa uuden ohjaajan, jonka kanssa hän teki aikataulun syksyksi.
”Tapasimme aluksi viikoittain. Sovimme, minkä osa-alueen teen seuraavan viikon aikana. Pääsin vihdoin kirjoittamiskynnyksen yli.”
Päiväkodin johtajana työskentelevä Tarkka suoritti maisteriopinnot työn ohessa. Yhteensä niihin vierähti lähes neljä vuotta. Kandinopinnoista ehti sitä ennen kulua yli kymmenen vuotta. Välissä hän meni töihin ja perusti perheen.
Nyt gradu on viime hetken viilausta vaille valmis. Tarkoitus on jättää se vielä lokakuun aikana.
”Hirvittävän raskasta gradun teko oli, kun sitä ryhtyi kirjoittamaan iltaisin kymmenen aikaan. Mutta toivottavasti se palkitsee jälkikäteen. Ilman valmistumistalkoita en olisi valmistunut.”
Maria Manner
Kuva Anna Mattsson
