Ainejärjestö Vietti on aiheellisesti huolissaan Venäjän ja Itä-Euroopan opintokokonaisuuden tulevaisuudesta Helsingin yliopistossa, mutta osittain kirjoitus (Ylkkäri 12/2010) menee pahasti metsään.
Sen mukaan Aleksanteri-instituutti ei tuota akateemista jälkikasvua vaan tarjoaa ”ainoastaan yksittäisiä kursseja”. Kirjoittajat eivät ilmeisesti ole perehtyneet instituutin toimintaan.
Meillä on jo vuodesta 1998 toiminut alan valtakunnallinen maisterikoulu, joka tarjoaa laajan kurssivalikoiman kiinnostuneille kahdessatoista yliopistossa, myös Helsingissä. Siihen voi hakea vuosittain maaliskuussa.
Lisäksi instituutti koordinoi itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin sekä Ukrainan opintokokonaisuuksia. Tien jatko-opintoihin tarjoaa instituutin koordinoima tutkijakoulu.
Toisella periodilla voi valita mm. Mustanmeren turvallisuutta, Solženitsynia tai Unkarin vitsikulttuuria, ja koko lukuvuonna on tarjolla 116 kurssia. Maisterikoulu rahoittaa eri yliopistoissa, myös Helsingissä, järjestettävää opetusta.
Joka tapauksessa poikkitieteellisiä Area Studies -opintoja on Suomessa niukasti tarjolla. Koska Venäjän naapuruus ei suoraan näy riittävänä rahoituksena, alan opetusta on syytä vahvistaa kaikilla osa-alueilla. Yksi keino olisi viedä VIE-opintoja ainelaitoksille osaksi niiden opetusta, mikä puolestaan vahvistaisi resurssien parasta mahdollista käyttöä ja opetustarjontaa.
Heitetään siis pois belsebuubin maalaaminen ja laaditaan yhdessä kehittämisehdotuksia eri tahoille toivoen, että ne materialisoituisivat rahaksi ja toiminnaksi!
Tapani Kaakkuriniemi
Aleksanteri-instituutti
