30. huhtikuuta 2010
Teksti:

Helsingin yliopisto jäi viime vuonna huomattavasti jälkeen opetusministeriön asettamasta maisteritavoitteesta. Alustavien epävirallisten tietojen mukaan valmistuneiden maisterien määrä täytti 62 prosenttia tavoitteesta.
    Helsingin yliopisto täytti tavoitteen monialaisista tiedeyliopistoista kolmanneksi huonoiten. Vielä heikommin pärjäsivät Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi.

Vararehtori Jukka Kola selittää viime vuoden maisterivajetta edellisvuoden maisterisumalla. Lukuvuosi 2007-2008 oli viimeinen, jonka aikana tutkintonsa saattoi suorittaa vanhojen vaatimusten mukaan. Vuonna 2008 Helsingin yliopistosta valmistui 4€‰442 maisteria. Viime vuonna määrä oli alle puolet tästä, 1€‰560.
    ”Nyt eletään tämän piikin jälkeistä kuoppaa. Esimerkiksi teknisillä aloilla määräaika umpeutuu vasta ensi vuonna, joten heillä nämä ovat molemmat vielä edessä”, sanoo Kola.
    Opetusministeriön Helsingin yliopistolle asettama tavoite vuosille 2007-2009 oli 2€‰535 maisteria vuodessa. Tavoitteiden täyttäminen vaikuttaa oppilaitosten saamaan rahoitukseen.

Opetusministeriön tilastojen mukaan Helsingin yliopiston opiskelijat ovat viimeisen viiden vuoden ajan opiskelleet keskimäärin yhtä vuotta hitaammin kuin muiden yliopistojen opiskelijat.
    ”Suuressa yliopistossa on suuret tiedekunnat aloilla, joilla valmistutaan yleisesti hitaammin. Tällaisia ovat kaikissa yliopistoissa muun muassa yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat”, Kola sanoo.
    Valmistumisaikojen venymisestä johtuva rahoituksen väheneminen huolettaa silti yliopiston johtoa. Lähitulevaisuudessa aiotaan selvittää, mitä tutkintotavoitteista jäävät tiedekunnat ja laitokset voivat oppia tehokkaammiltaan esimerkiksi opetuksen laadun, kurssijärjestelyjen ja opiskelijapalveluiden suhteen.
    ”Resurssipulakin vaikuttaa, mutta siihenkään ei voi jatkuvasti vedota, sillä jos tutkintotavoitteita ei saavuteta, joudumme tekemään samat asiat vähemmällä rahalla”, Kola toteaa.

HYYn koulutuspoliittinen sihteeri Rita Jailo arvelee, että pääkaupunkiseudulla opiskeluaikoja pidentää myös elämisen kalleus. Sen seurauksena opiskelijoilla menee enemmän aikaa työssä käyntiin.
    ”Toisaalta opiskeluajat ovat pidempiä kaikissa suurten kaupunkien monialayliopistoissa. Se voisi viitata siihen, ettei kaikilla aloilla ole selkeitä urapolkuja, ja hyvä niin.”
    Jailon mielestä opinto-ohjauksen parantaminen lyhentäisi opintoaikoja.
    ”Hyvää kehitystä on jo tapahtunutkin. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ja opintojen ajoittamista koskevat mallilukujärjestykset ovat vieneet asioita paljon eteenpäin.”

Sadat panttaavat valmistumistaan

Yliopiston rekisterissä on satoja opiskelijoita, joiden gradut ovat valmiit. Suuren osan opintopisteet riittäisivät maisteriksi valmistumiseen. Helsingin yliopiston rekisteristä löytyy 400-500 opiskelijaa, joilla on gradu tehtynä, kertoo vararehtori Jukka Kola.
    ”Nykytilanteessa valmistumista pitkitetään myös huonon työllisyystilanteen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa yliopiston keinot ovat kovin vähissä. Kansantalouden elpyminen ja työllisyyden parantuminen ovat tehokkaimmat ja nopeimmat keinot valmistumisen edistämiseen.”

Ninni Lehtniemi