01. huhtikuuta 2010
Teksti:

Antti Järvi kuvaili maksuttomuuskeskustelua viime pääkirjoituksessaan (YL 5/2010) politiikan ikiliikkujaksi ja syytti maksuttomuutta puolustavia poliitikkoja irtopisteiden keräilystä.
    On fakta, että koulutuksen maksullisuudesta voidaan keskustella julkisuudessa tai kabineteissa varsin eri sävyyn. Avoin vuoropuhelu opiskelijajärjestöjen ja puolueiden kesken siitä, miten julkiseen rahoitukseen perustuva korkeakoulujärjestelmämme takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, on kuitenkin joka tapauksessa huomattavasti parempi vaihtoehto kuin lukukausimaksujen nouseminen yllättäen hallitusohjelmaneuvotteluihin ensi keväänä.
    Lukukausimaksuille on kannattajia kaikissa suurissa puolueissa ja virkamieskunnassa. Tänä vuonna olemme kuulleet eri työryhmien ajatuksia opintomaksuiksi. Kuten Järvi kirjoittaa, on asia lopulta puolueiden käsissä. Mikäli ei käydä julkista keskustelua ja mikäli puolueet eivät ota maksutonta koulutusta vaaliteemakseen, tuodaan erilaiset maksullisuusmallit varmasti hallitusneuvotteluihin.
    On myös hyvä huomata, että julkisesta vakuuttelusta huolimatta emme myöskään tiedä, miten eri puolueet priorisoivat tavoitteitaan – mikä on kynnyskysymys, mistä voidaan neuvotella ja mistä mahdollisesti joustaa.
    Järvi huomautti oikein, että koulutuksen hinnasta ei juuri keskustella. On totta, että Suomessa koulutus jossain määrin periytyy, mutta maksullisuus heikentäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa entisestään. Esimerkiksi Saksassa jo 500 euron maksut vähensivät alimpien tuloluokkien lapsien osuutta korkeakouluissa huomattavasti. Kyseenalaista on sekin, millaisen sosioekonomisen aseman nykyiset korkeakoulututkinnot takaavat.
    Usko porttiteoriaan erilaisten opintomaksujen suhteen ei ole turha. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksuja kannattaa vastustaa jo siitä syystä, mutta keskeisempi syy on niiden asettamat esteet suomalaisen yhteiskunnan yhdenvertaisuudelle, kansainvälistymiselle ja menestykselle.
    Maksuton koulutus on hyvinvointivaltiomme peruskivi, eikä kyseessä ole vain opiskelijoiden asia. Siksi toivotammekin kaikki tervetulleiksi SYL:n ja SAMOK:n järjestämään suurmielenilmaukseen 21. huhtikuuta klo 12 Helsingin Senaatintorille.

Juha Töyrylä
SYL:n hallitus, kansainvälinen koulutuspolitiikka

Matti Tujula
HYYn hallitus, koulutuspolitiikka