01. huhtikuuta 2010
Teksti:

Miten syntyi astiankuivauskaappi? Itse oivallus oli yksinkertainen, mutta siihen tarvittiin Ruotsi ja sotatila.
    Maiju Gebhard suoritti kotitalous- ja puutarhanopettajan tutkintonsa Ruotsissa, koska sitä ei Suomessa ollut tarjolla. Länsinaapurissamme hän näki käteviä astiankuivaustelineitä, joita typerät ruotsalaiset pitivät pöy­dillä.
    Gebhard tuli, otti astiakuivaustelineen ja nosti sen kaappiin, josta oli poistanut pohjan. Siinä se oli!

Tämä tapahtui tosin vasta 20 vuotta Ruotsin opiskeluaikojen jälkeen sota-aikana. Vielä 1930-luvulla kotityöt hoitava perheenemäntä käveli yhden 16 tunnin työpäivän aikana keskimäärin parinkymmenen kilometrin matkan. Aikaa tuhraantui myös, kun emäntä kuivasi tiskejä pyyhkeellä. Yhden työvaiheen säästävä keksintö olisi tuossa arjessa ollut hetken helpotus, mutta tärkeä sellainen.
    Vasta 1940-luvulla keksittiin, että kotitöitäkin voi rationalisoida. Työtehoseuran kotitalousosasto, jonka päällikkö Gebhard oli, perustettiin keskellä jatkosotaa vuonna 1943. Kotitöitä helpottavien keksintöjen miettimistä olisi tuskin pidetty niin tärkeinä, elleivät miehet olisi olleet sodan vuoksi rintamalla.

Suomalaiset ovat vielä 2000-luvullakin täysin astiankuivauskaappien ympäröiminä.
    ”Estänyt tuhansien perheriitojen syntymisen, kun astioiden kuivaamisesta ei tarvitse tapella”, perusteli joku, joka kuusi vuotta sitten äänesti Maiju Gebhardia Ylen Suurin suomalainen -äänestyksessä. Gebhardin sijoitukseksi tuli 94.
    Astiankuivauskaapin asemaa suomalaisessa kotitaloudessa ei ole horjuttanut edes elintason nousu ja kehittynyt kodinteknologia. Tilastokeskus laski vuonna 2006, että kotitalouksista 54 prosentilla oli astianpesukone, 88 prosentilla pyykinpesu­kone ja lähes kaikilla mikroaaltouuni.
    Mutta hulppeimmassa lukaalissakin ja rämäisimmässä luukussakin on astiankuivauskaappi. Se on fakta, jota ei edes tilastoida. Suomalaisessa keittiössä astian­kuivauskaappi määrää kaapin paikan. Sen ympärille rakennetaan keittiökokonaisuus.

Mistä johtuu, että innovaatiotalouden nimeen vannova Suomi ei ole osannut markkinoida huipputuotettaan maailmalle? Kun suomalainen asuu ensimmäistä kertaa ulkomailla, niin aina tiskatessa kuuluu sama ärähdys: ”Ei hitto! Täällä ei ole astiankuivauskaappia!”
    Voiko olla, että tuote on liiankin nerokas; se ei tarvitse sähköä, sille on vaikea myydä erikseen myytäviä lisäosia eikä se vaadi huoltoa. Se ei ole tuote, jota kannattaa teettää kiinalaisissa piraattitehtaissa.

Matti Markkola
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja, jolla on astianpesukone.