19. maaliskuuta 2010

Stoa oli antiikin Kreikassa kokoontumiseen tarkoitettu pylväshalli, ja stoalaiset mielenrauhan ja -hillinnän filosofeja.
    Itäkeskuksen Stoalla nämä yhteydet tuntuvat aluksi kaukaisilta, kun pienikokoiset reppuselkäiset lippispäät käyvät läpi osaamiaan kirosanoja.
    Keskellä aukiota kohoaa neljä kirkkaansinistä kivipylvästä kohti harmaan batiikkirätin väristä taivasta.
    Hannu Sirenin vuonna 1984 valmistama teos on kobolttioksidilla värjättyä kivimassaa.
    Pylväiden pinta hehkuu kylmää sileyttä, jota tekee mieli koskettaa.
    Siren toivoi Helsingin kaupungin taidemuseon mukaan, että veistosta tarkastelevasta ihmisestä tulisi olennainen osa sitä. Siispä koittamaan!

Mäiskis, läiskis. Lumipallot hajoavat osuessaan sinisiin pylväisiin. Odotan lumisotasankareiden poistumista, mutta sen jälkeenkin yritykseni tutustua teokseen lähemmin kariutuu. Pylväitä ympäröivä lumi upottaa polvea myöten, ja nilkkurit haukkovat suojalunta.

Jalat märkinä tutustun aukion muuhun tarjontaan. Itä-Helsingin kulttuurikeskus – sekin Stoaksi nimetty – tarjoaa kirjaston, gallerioita ja konsertteja.
    Cafe Stoa mainostaa jumppaa sisältäviä kuntolounaita. Hinnastossa bottled water on suomennettu vesipullaksi. Muutama teini hengaa huppareissaan sohvilla. He ovat vastavirtaan kulkevia radikaaleja, onhan Itäkeskus ihan vieressä.
    Takaisin ulos. Matteuksen kirkon torniton laatikkomalli sopii ympäristöön saumattomasti. Seinän kellotaulua on arpeutettu kivellä, ei kai luodilla sentään.
    Kokeilen kirkon ovea, suljettu. Doctor Philin näköinen mies puhuu muille istujille kerhohuoneessa.

Aukion nähtävyyksiin kuuluu ihmisten virta kohti Itäkeskusta ja sieltä pois. Liityn jonon jatkoksi.
    Stoalaisuus ei kukoista myöskään Tallinnanaukiolla, sillä tunnetummalla Itäkeskuksen aukioista, ellei stoalaisuudeksi lasketa armyhousuja ja mustia silmiä. Stoan kuusi metriä korkeisiin pylväisiin ei taida päästä kipuamaan minkään piristeen voimalla.

Veera Jussila

Stoa

Mikä: Hannu Sirenin veistos sekä sen mukaan nimetty aukio ja kulttuurikeskus.
Mitä: Kivipylväitä, ihmisvirtaa, sisätiloja kulttuuriin ja hengailuun.
Miten: Ota Rautatientorilla itään suuntaava metro. Jää pois Itäkeskuksen pysäkillä ja nouse Tallinnanaukiolle. Käveltyäsi sen päätyyn näet Stoan pylväät vasemmalla puolellasi. Matka-aika 20-25 minuuttia.
Milloin: Sirenin teos ja aukio milloin vain. Kulttuurikeskus ma-to klo 9-20, pe klo 9-18, la-su klo 10-16 sekä tapahtumien mukaan.
Kenelle: Ihmisten havainnoijalle, nykytaiteen kummastelijalle, lähiöitä symppaavalle.
Kivaa: Räikeän sinisissä pylväissä keskellä kulkureittiä on jotain vastustamatonta.
Tyhmää: Teoksen talvihuolto on kuin VR:llä. Lähelle pääsee keväämmällä.