05. maaliskuuta 2010
Teksti:

”Kirjoitusten jälkeen haet vaikka minne, jotta saisit edes jonkun opiskelupaikan. Lopulta saat niitä neljä.
Onneksi joukossa on myös ykkösvaihtoehto: kansantaloustiede Helsingin yliopistossa.
Olet aina ollut kiinnostunut taloudesta. Vielä abivuonna pohdit, opiskelisitko kansista valtiotieteellisessä vai kauppakorkeakoulussa. Koska olet yhteiskunnallisesti suuntautunut, valitset valtsikan. Bisnesura ja rahan perässä juokseminen eivät kiinnosta.
Syksyllä 1988, kuukautta vaille 20-vuotiaana, muutat Jalasjärveltä siskosi Terhin luo Oulunkylään.
Toisena opiskeluvuonna toteutuu nuoruudenhaave: kimppa-asuminen Terhin ja serkkusi Johannan kanssa. Terhi saa oman huoneen pienestä kaksiosta Hietalahdenkadulla. Sinä ja Johanna jaatte olohuoneen.
Kimppakämpässä on tiivistä ja hauskaa.

Solahdat nopeasti opiskelijaelämään. Käyt ainejärjestöbileissä ja olet aktiivinen eteläpohjalaisessa osakunnassa. Pian huomaat olevasi osa neljän tytön tiivistä kaveriporukkaa. Käytte usein syömässä Omenapuussa ja lasillisella Königissä.
Sinua varmasti ilahduttaa tieto siitä, että pidätte yhteyttä vielä 20 vuotta myöhemminkin.
Opiskelet kansantaloustiedettä, valtio-oppia ja matematiikkaa sekä tilastotiedettä. Eniten tykkäät kansiksesta. Parasta on, että siinä saa edes joskus vetää vastauksen alle kaksi viivaa sen merkiksi, että tämä on nyt oikein.
Politiikassa oikeita vastauksia on paljon vähemmän.

Ensimmäiset pari vuotta rahoitat opintosi lainalla. Sitä kertyy 30 000 markkaa.
Vuonna 1990 tulee opintotukiuudistus, ja alat muiden opiskelijoiden tavoin saada opintorahaa. Se on merkittävä parannus, vaikka senkin jälkeen joudut tekemään töitä ja ottamaan vähän lisää lainaa.
On hienoa, että päätös uudistuksesta pystytään tekemään, vaikka ollaan syöksymässä lamaan.
Lama-aikana on hyvä opiskella, koska töitä ei juuri ole. Mutta tietenkin monia mietityttää, miten käy, kun valmistuu keskelle lamaa. Se vaikuttaa ilmapiiriin.
Olit poliittisesti aktiivinen jo ennen opiskeluaikaa. Se tulee kotoa – samoin puoluekanta. Liityit keskustaan jo lukion toisella luokalla.
Opiskelijapolitiikka ja luottamustoimet vievät aikaa opinnoilta. Vuosina 1990-91 ne ovat käytännössä jäissä, koska olet täysipäiväisesti Keskustan opiskelijaliiton pääsihteeri.
Vuonna 1991, 22-vuotiaana olet ensi kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Keskityt muutaman kuukauden ajan kiertämään vaalipiiriäsi Pohjanmaalla.
Olet ehdokkaana innolla, mutta myös vähän kuulostellen. Haluavatko ihmiset todella Mari Kiviniemen kansanedustajaksi?
Saat 5 350 ääntä. Se ei riitä eduskuntaan, mutta kertoo, että kaltaisellasi nuorella ja asiallisella poliitikolla on kannatusta.
Päätät opiskella täysipäiväisesti, jotta valmistut ennen seuraavia vaaleja.
Ensimmäisinä opiskeluvuosina haahuilit vähän, mutta nyt olet määrätietoinen. Sinulle tarjotaan muun muassa SYL:n hallituspaikkoja, mutta kieltäydyt niistä.
Kun olette opiskelukavereiden kanssa syömässä tai kahvilla, sinä olet se, joka patistaa kaikki takaisin kirjastoon.
Se kannattaa. Valmistut lokakuussa 1994 ja keväällä 1995 pääset eduskuntaan.

Minun on vaikea antaa sinulle neuvoja, sillä poliitikkohan ei ole koskaan väärässä. Sen kuitenkin sanon, että kun tekee hommat hyvin ja luottaa itseensä, niin kyllä elämä kantaa. Ei kannata stressata niin hirveästi siitä, mistä se toimeentulo aikanaan tulee.”

Kuka?

Opiskelija: Mari Kiviniemi
Pääaine: Kansantaloustiede
Opiskeluaika: 1988-1994
Opintojen jälkeen: Kansanedustaja vuodesta 1995. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin sijainen 2005-2006. Alue- ja kuntaministeri Vanhasen kakkoshallituksessa. Keskustan puheenjohtajaehdokas.

Anna-Sofia Berner
Kuvitus Teemu Kiviniemi