22. tammikuuta 2010
Teksti:

Helsingin yliopistolla on paljon kirittävää yliopistojen varainkeräyksessä, selviää Ylioppilaslehden kyselyssä. Helsingin yliopisto sijoittuu vertailussa maakuntayliopistojen ja heikoiten rahoitusta keränneiden taideyliopistojen väliin.
    Syytä huoleen ei ole, vakuuttaa varainhankintasuunnittelija Pia Dolivo.
    ”Olemme käynnistäneet kampanjaa vasta hiljattain. Yliopiston vuosipäivän yhteydessä maaliskuussa rytisee isommin.”
    Kampanjaansa on vasta aloittelemassa myös Tampereen yliopisto.

Aalto-yliopisto on kerännyt muihin yliopistoihin verrattuna jättimäisen 127 miljoonan euron potin. Dolivo uskoo, että Helsingin yliopistollekin riittää rahaa, vaikka samalla maantieteellisellä alueella toimitaankin.
    ”On selvää, että elinkeinoelämä tukee eniten Aaltoa. Se oli aloitteellinen koko yliopiston perustamisessa. Yrityksissä nähdään kuitenkin myös perustutkimuksen merkitys. Varsinkin teknologiapainotteisten yritysten kohdalla se on tullut tosi voimakkaasti esiin.”
    Dolivo arvioi, että Helsingin yliopiston kansainvälinen menestys houkuttaa lahjoittajia.
    ”Se, että olemme maailman ranking-listoilla sadan parhaan joukossa, ja se mikä on muiden suomalaisten yliopistojen ranking, on herättänyt keskustelua.”
    Perinteisesti Helsingin yliopistoa ovat tukeneet eniten yksityishenkilöt ja säätiöt.
    ”Varmasti ne ovat nytkin isoimpia kumppaneita. Helsingin yliopistolla on aina ollut aika erilainen tukijaprofiili verrattuna vaikkapa Teknilliseen korkeakouluun”, Dolivo arvioi.
    Maakuntayliopistojen varainkeruussa paikallisuus on ollut valttia. Kampanjoita on suunnattu paikallisille säätiöille, yksityishenkilöille ja yrityksille.
    ”Kyllä tässä turkulais-satakuntalais-varsinaissuomalaisella patriotismilla mennään”, kertoo varainkeruun projektipäällikkö Riku Cavadas Turun yliopistosta.
    Poikkeuksen muodostaa Lapin yliopisto, joka hakee ennen kaikkea kansainvälistä rahoitusta.
    ”Toimintaympäristömme on siinä mielessä erilainen, että paikalliset yritykset ovat aika pieniä. Meidän on turha lähteä hakemaan rahaa valtakunnallisilta yrityksiltä, kun muut ovat ne kassit jo tyhjentäneet”, perustelee suunnittelu- ja rahoituspäällikkö Tarja Särkkä.
    Heikoimmin rahankeruussa ovat toistaiseksi menestyneet taideyliopistot. Sibelius-Akatemiassa ja Taideakatemiassa uskotaan kuitenkin, että miljoona on kasassa vuoden loppuun mennessä.
    Teatterikorkeakoulu ei ole vielä tehnyt päätöksiä kampanjastaan tai sen tavoitteista.

Yliopistojen saamien yksittäisten lahjoituksen koko vaihtelee viidestä eurosta 1,5 miljoonaan euroon.
    Valtion kannustinrahan saamiseen riittävän miljoonan euron rajapyykin on ylittänyt jo yli puolet suomalaisyliopistoista. Aikaa miljoonan haalimiseen on tämän vuoden loppuun.
    Juuri nyt yliopistoissa odotetaan kiihkeästi huhtikuun yhtiökokouksia, joissa yritykset päättävät rahanjaostaan.

Ninni Lehtniemi

häh?

– Yliopistoista tuli vuodenvaihteessa taloudellisesti itsenäisiä. Hallitus tukee murrosvaiheessa yliopistojen varainhankintaa keppi ja porkkana -hengessä.
– Jos yliopisto kerää vuoden 2010 loppuun mennessä yksityistä pääomaa vähintään miljoona euroa, valtio antaa vastineeksi 2,5-kertaisen summan julkista rahaa.
– Lahjoittaja saa vähentää vuosina 2009-2010 yliopistolle tehdyt 850-250€‰000 euron suuruiset lahjoitukset verotuksessa.