11. joulukuuta 2009
Teksti:

Opintotuesta tulee kaksiportainen, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää nostetaan, asumislisäkuukausi määritellään tukikuukaudeksi ja jatko-opiskelijoiden tukikuukausia rajataan.
Toisaalta opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousee automaattisesti elinkustannusten noustessa. Lisäksi tukeen palautetaan huoltajakorotus opiskeleville vanhemmille.
Näin opintotuki muuttuu, jos sitä tänä vuonna uudistaneen työryhmän esitykset menevät läpi eduskunnassa. Valtiosihteeri Marcus Rantalan johtama työryhmä jätti 8. joulukuuta esityksensä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Ryhmän tehtävänä on ollut kehittää opintotukea päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi ja pidentää suomalaisten työuria.
Lopputuloksena on iso pino merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

”Tuen kaksiportaiseksi muuttaminen on suurin muutos. Se tuo systemaattisuutta opiskeluun ja pitkällä tähtäimellä lyhentää opiskeluaikoja”, uskoo Marcus Rantala.
Työryhmän puheenjohtaja on tyytyväinen, että uudistustyössä uskallettiin tarttua rakenteisiin.
”Vaikein asia oli se, miten opiskelun seurantaa voisi kehittää. Se jää ensi vuoden puolelle. Emme löytäneet sopivaa mallia.”
Tuen saamiseksi vaaditaan jatkossa viittä opintopistettä kuukaudessa, kun aiemmin vaatimus on ollut 4,8.
”Se on ihan pieni tiukennus, eikä hankaloita ylioppilaskuntatyötä tai aktiivisuutta kansalaisyhteiskunnassa.”
Rantala pitää erityisen isona asiana tuen sitomista indeksiin.
”Opintorahaa on viimeinkin nostettu ja indeksiin sitominen olisi tälle looginen jatko. Vaikka tuen taso ei nyt kasvaisi, sen ostovoima ainakin säilyy.”

SYL on työryhmän esityksiin kokonaisuudessaan tyytyväinen, kertoo ryhmässä opiskelijoita edustanut SYL:n hallituksen jäsen Leena Pihlajamäki HYYstä.
”Emme toivo tiukennuksia, mutta parannukset ovat ehdotuksessa sen verran isoja, että niillä on aidosti vaikutusta. Erityisesti indeksiin sitominen ja huoltajakorotus olisivat mahtavia juttuja. Sellainen ei kuitenkaan toimisi, että esityksestä pidettäisiin tiukennukset ja parannukset jäisivät käyttämättä.”
Pihlajamäkeä ei ole jäänyt uudistusprosessissa kaivelemaan juuri mikään.
”Pelkkiä plussia ei voi tässä tilanteessa saada. Ainoa asia, mikä jäi vähän harmittamaan, oli työryhmässä vähimmäisopiskeluvaatimuksesta käyty keskustelu. Siitä väännettiin eniten. Ehkä ryhmässä ei ihan ymmärretty, minkä takia se ei toimisi keinona työurien pidentämiseen.”
Myöskään siirtyminen kaksiportaiseen opintotukeen ei saa Pihlajamäen täyttä siunausta.
”Jos tekee kandiopinnot nopeasti, kokonaistukiaika lyhenee. Se antaa väärän signaalin.”

Veera Luoma-aho
Kuva Teemu Granström

HÄH?

Tällainen olisi uudistunut opintotuki

1. Opintotuki ohjaa suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun.
– Opintotuesta tehdään kaksiportainen. Alempi korkeakoulututkinto pitää suorittaa, ennen kun saa kaksi viimeistä tukivuotta.
– Pelkän asumislisän nostaminenkin vie tukikuukausia.
– Yhtä tukikuukautta kohti pitää suorittaa viisi opintopistettä nykyisten 4,8 opintopisteen sijaan.
– Jatko-opintoihin myönnetään korkeintaan yhdeksän tukikuukautta.
– Harjoitteluajalta maksettavan palkan erillisestä tarveharkinnasta luovutaan.

2. Opintolaina on nykyistä käyttökelpoisempi.
– Valtiontakaus myönnetään kaikille siihen oikeutetuille opintorahan yhteydessä.
– Ulkomailla opiskelevien lainatakauksen määrä korotetaan 600 euroon.
– Opintolainavähennysjärjestelmän toimivuus arvioidaan.

3. Opintotuki on riittävän korkea.
– Opintoraha sidotaan indeksiin.
– Ateriatukea korotetaan.
– Opintorahaan tulee 145 euron kuukausittainen huoltajakorotus.

SYL:n konstit ovat toiset

Suomen ylioppilaskuntien liitto lyhentäisi työuria nostamalla eläkeikää.

Opintotuen rakenteelliset muutokset eivät lyhennä työuria ilman lisärahaa, uskoo Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL.
Se julkaisi muutama päivä ennen opintotukityöryhmän esityksen julkistamista oman työkalupakkinsa työurien pidentämiseksi.
Muistiossaan SYL julistaa toimimattomiksi työkaluiksi ainakin opintotuen muuttamisen opintolainaksi, ehdottoman läsnäolovaatimuksen luennoilla, maksullisen koulutuksen ja yleisen opintoajoista nillittämisen.
Näiden keinojen sijaan SYL lyhentäisi suomalaisten työuria muun muassa elinikäisen oppimisen tukemisella, vanhemmuuden kustannusten jakamisella tasan työantajien kesken, toimivalla terveydenhuollolla, opinto-ohjauksella, pätkätyöläisille, freelancereille ja opiskelijoille sopivilla päivähoitopalveluilla ja asevelvollisuuden palvelusajan sovittamisella yhteen lukukausien kanssa – jos siis asevelvollisuudesta ei luovuta.
SYL esittää pohdittaviksi konsteiksi myös muun muassa lakisääteisen eläkeiän nostoa sekä työhyvinvoinnin ja työelämän joustavuuden lisäämistä.
”Onnellisuus mittariksi, kun arvioidaan politiikan onnistumista”, SYL patistaa.
Opiskelijajärjestön mukaan töissä kun olisi hyvä myös viihtyä, ja työnteon pitäisi lisätä onnellisuutta elämässä.