Maratonkokous kruunasi vaikean vuoden

T:Teksti:

Koulutuksen yhdenvertaisuus, opiskelijoiden toimeentulo ja kansainvälinen liikkuvuus.
Muun muassa tällaisista asioista keskusteltiin Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa marraskuun lopussa. Kaksipäiväisessä maratoniksi venyneessä kokouksessa Espoon Korpilammella päätettiin ylioppilasliikkeen seuraavien vuosien poliittiset linjat ja valittiin vuoden 2010 hallitus.

Perinteiseen tapaan liittokokouksessa kinasteltiin, kuuluuko opiskelijoiden asioiden ajamista laajempi yhteiskunnallinen kantaa ottaminen SYL:n tehtäviin. Osa kokousedustajista olisi halunnut poistaa linjapaperista osion opiskelijan kannalta toimivasta yhteiskunnasta ja globaalista vastuusta.
”Kapea-alainen etujärjestöajattelu on 1970-luvun tai ainakin 90-luvun jäänne. Nykyään edunvalvontaorganisaatioilta odotetaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä yhteiskunnasta”, puolusti SYL:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Rauvola.
Osio jäi, mutta pois äänestettiin muun muassa kohdat pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä ja siitä, että SYL maksaisi 0,7 prosenttia tuloistaan kehitysyhteistyöhön.

SYL:n uudeksi puheenjohtajaksi liittokokous valitsi 23-vuotiaan kauppatieteiden ylioppilaan Matti Parpalan Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta KY:stä. Hän voitti vastaehdokkaansa Jukka Vornasen Turun yliopiston ylioppilaskunnasta ja Kaisa Myllylän Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta selvästi jo ensimmäisellä kierroksella.
Kolmesta HYYn ehdokkaasta hallitukseen pääsi kaksi, vihreä Laura Keski-Hakuni ja ainejärjestöjen Juha Töyrylä.
Parpala uskoo, että SYL saa hänestä reilun, avoimen ja sosiaalisen puheenjohtajan. Hänellä oli terveiset myös Ylioppilaslehden lukijoille:
”Kuka tahansa voi olla minuun yhteydessä. Jos näette minut vaikka Vanhalla, tulkaa vetämään hihasta ja antamaan palautetta.”
Uusi puheenjohtaja aikoo lisätä SYL:n sisäistä yhtenäisyyttä ja luottamusta.
”Aina kun ylioppilasliike on saanut jotain isoa aikaan, on toimittu yhtenä joukkona samaan suuntaan. Ääni on nyt ollut hajanainen.”

Väistyvälle hallitukselle vuosi on ollut vaikea. Yhtenä syynä ongelmiin olivat viime liittoko­kouksen poikkeukselliset henkilövalinnat. Neuvotteluissa sovittu puheenjohtajadiili ei pitänyt äänestyksessä, ja osalle ylioppilaskunnista Rauvolan valinta oli pettymys ja arvovaltatappio.
Kesäkuussa 13 ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajat lähettivät hallitukselle ja pääsihteerille nootin, jossa esittivät ”huolensa Suomen ylioppilaskuntien liiton nykytilasta”.
Ongelmana on ollut myös se, ettei edes 1€‰200 euron kuukausipalkkio ole saanut kaikkia SYL:n hallituksen jäseniä sitoutumaan tehtäväänsä koko vuodeksi.

Veera Luoma-aho
Kuva Markku Seppänen

HYY sai uuden hallituksen

Katri Korolainen-Virkajärvi on nousemassa hallituksen puheenjohtajaksi.

Historian opiskelija Katri Korolainen-Virkajärvi luotsaa HYYn hallitusta ensi vuonna. HYAL:n vaalivoitto takasi puheenjohtajan paikan ainejärjestöille, ja hallitusneuvottelujen perusteella pestin saa talousjohtokunnan puheenjohtajana tänä vuonna toiminut Korolainen-Virkajärvi.
Uusi edustajisto ei ole vielä kokoontunut, mutta käytännössä valinta on lähes varma.
Korolainen-Virkajärvi johtaa ensi vuonna hallitusta, jonka muodostavat ainejärjestöt, osakunnat, Sitoutumaton vasemmisto, HYYn Vihreät, ruotsinkielisten SNäf ja kansainvälisten opiskelijoiden Tsemppi. Viidestä kahdeksaan ryhmänsä paikkakokoa kasvattanut lääkisläisten ja oikislaisten HELP ei mahtunut mukaan.
Korolainen-Virkajärvi on tyytyväinen kokoonpanoon.
”Se on hyvä kokonaisuus. Esimerkiksi kansainvälisistä asioista vastaava Søren Berg Rasmussen on itse kansainvälinen opiskelija, mikä helpottaa edunvalvontatyötä.”
Hallitukselta eivät työt lopu.
”Isoja asioita ovat talouden tasapainottaminen, Villa Kuunarin kunnostaminen, yliopistouudistuksen läpivienti, Sora-työryhmän työn seuraaminen, opintotukiuudistus ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollinen siirtyminen YTHS:n piiriin.”
Historian opiskelijoiden Kronoksen entisen puheenjohtajan juuret ovat tiukasti ainejärjestötoiminnassa.
”Järjestösektori on itselleni se omin. Esimerkiksi toiminta-avustusten uudistus tänä vuonna oli suuri, mutta kiitollinen tehtävä.”