02. lokakuuta 2009
Teksti:

Joka aamu töihin astellessasi sinut täyttää motivaatio, joka kumpuaa tunteesta, että vaikutat työlläsi ihmiskunnan hyvinvointiin. Työpäivät täyttyvät kiinnostavista tehtävistä, jotka vievät sinut matkoille ympäri maailman. Työnantajasi luottaa osaamiseesi ja antaa mahdollisuuksia kehittyä. Tällaisesta työstä haaveilee Helsingin yliopiston opiskelija, kertoo Ylioppilaslehden kysely.
Eniten opiskelijoita houkuttaa työnantajana valtio. Mielellään työskenneltäisiin myös järjestöissä ja kotimaisissa yrityksissä.
Kyselyyn vastasi 400 Helsingin yliopiston opiskelijaa. Vastauksissa korostuu työn mielekkyys ja sen yhteneväisyys omien arvojen kanssa:
”Unelmatyöni on työtä, jolla on merkitystä myös yhteiskunnan kannalta. Työ, jossa tasa-arvo, kestävä kehitys ja globaali vastuu otetaan tosissaan.”
”Haluan, että työtä voi tehdä ilman ainaista huolehtimista kvartaalin aikana viivan alle jäävästä saldosta. Miksi netota rahaa, jos vastapainona on oma henkinen romahtaminen. Olen tutkijatyyppiä, ja minusta tieteen tulokset kuuluvat yhteiskunnalle, eikä niiden pitäisi olla kauppatavaraa. Bisnes on jees, mikäli toiminta on eettisesti ja muutenkin kestävällä pohjalla.”

Enää ei haluta olla jossain vain töissä. Tämä korostui myös Demos Helsingin viime keväänä työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässä Hyvän työn manifesti -hankkeessa. Kyseessä on selkeä muutos edellisiin sukupolviin nähden, sanoo kehitysjohtaja Roope Mokka.
”Työn mielekkyyden vaatimus kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on todella radikaalia. Vanhemmat ihmiset ja työnantajat ovat kauhuissaan ajatuksesta
maailmasta, jossa ihmiset valitsevat päivittäisen työnsä ja vaihtavat sitä.”
Työltä vaaditaan paljon, mutta sille ollaan myös valmiita antamaan paljon. Kyse voi toki olla siitä, että opiskelijat tietävät nykyisen työelämän joka tapauksessa vaativan paljon.
Downshiftaustrendi ei näy työtuntimäärissä, joita kyselyyn vastanneet kertovat olevansa valmiita tekemään. Yli puolet vastaajista oli valmiita työskentelemään ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan 38-43 tuntia viikossa. Lähes kymmenen prosenttia työskentelisi 43-50 tuntia ja yli kuusi prosenttia viettäisi työpaikalla yli 50 tuntia viikossa.
”Eikö se ole vähän niin, että jos työ on mielekästä, silloin työ ja vapaa-aika väkisinkin yhdistyvät”, Mokka kommentoi.

Unelmatyö on sisällöltään kiinnostavaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Hyvä palkkaus koettiin kyselyssä näihin asioihin nähden toisarvoiseksi. Työtehtävien kiinnostavuus oli tärkeintä yli 40 prosentille, kun taas palkkaus oli tärkeintä alle kuudelle prosentille vastaajista.
Eivätkä yhteiskuntaan halua vaikuttaa vain valtiotieteilijät. Lääketieteen opiskelija kertoo haaveilevansa terveyskeskuslääkärin pestistä, jossa voisi toimia vähintään kymmenen vuotta, jotta oppisi tuntemaan alueen potilaat.
”Pääsisin hoitamaan ihmisten arkisia vaivoja ja olisin osaltani kohtaamassa inhimillisesti jokaisen vastaanotolle tulijan hänen elämäntilanteestaan riippumatta. Muokkaisin yhteiskuntaa siihen suuntaan, että myös heikot huomioidaan ja hyljeksitytkin kohdataan ihmisinä.”
Roope Mokan mukaan yhteiskunnallisessa työssä on uutta imua kaikkialla.
”Yhdysvalloissa ajateltiin ensin, että se liittyy Obaman valtaan tulemiseen. Että kaikki innostuivat siitä ja yhteiskunnallinen alkoi olla ihmisistä se mielenkiintoinen juttu eikä niinkään bisnes.”
Mokka arvelee, että kyse on suuremmasta ilmiöstä kuin uudesta presidentistä.
”Pelko siitä, ettei ole oman työpanoksensa herra tuli voimakkaasti esiin nuoremmissa ikäluokissa. Monimutkaisessa korporaatiossa työtehtävät voivat vaihtua toisiin, omien arvojen vastaisiin.”
Tulevaisuudessa työnantajien pitää motivoida työntekijöitä yhteiskunnallisuudella, uskoo Mokka.
”Pitää olla hyvin selkeä käsitys siitä, mikä on se yhteiskunnallinen hyvä, mihin tämä meidän yritys liittyy. Miten se liittyy yhteiskunnan toimintaan?”
Jakkupuku ja kravatti näyttävät kiinnostavan työasuna enemmän kuin tennarit ja huppari.
Kukaan vastaajista ei kertonut haaveilevansa julkkiksen ammatista, joka on esiintynyt usein nuorempien suomalaisten haaveduunitutkimuksissa.
Hörhöilyä ja luovien alojen hypetystä ei esiinny myöskään avointen kysymysten vastauksissa. Kukaan ei kerro haaveilevansa markkinointi-, viestintä-, tai mainostoimistotyöstä.
Edes perinteisemmät mediaduunit eivät innosta. Alle kolme prosenttia vastaajista valitsi Ylen tai Sanoman työnantajabrändin parhaaksi kahdestakymmenestä vaihtoehdosta.
Luovien alojen työpaikat ovat osoittautuneet laman lähestyessä tuulisiksi. Sen sijaan kiinnostus valtiota kohtaan on perinteisesti noussut vastaavissa tutkimuksissa taloudellisesti huonoina aikoina.
Kyse saattaa myös olla merkityksen katoamisesta luovilta aloilta, arvelee Mokka.
”Ensin ihmiset ajattelivat, että helvetin siistiä! Mulla voi olla tennarit töissä! Teen mainoksia tai muuta, ja se vaikuttaa jotenkin luovalta. Sitten huomattiin, ettei olla yhtään vapaampia, vaikka onkin tennarit jalassa. Joku muu päättää, mitä teen, enkä voi vaikuttaa siihen, mihin tämä homma liittyy.”

Järjestöihin ja ministeriöihin ei silti välttämättä ole odotettavissa viiden vuoden sisällä valtavaa ryntäystä.
Monen opiskelijan unelmaduuneja ei vielä ole edes olemassa.
Mokka muistuttaa, ettei olisi mitenkään voinut kymmenen vuotta sitten Helsingin yliopistossa opiskellessaan haaveilla työstä itse perustamassaan ajatushautomossa.
”Sellaisia duuneja ei silloin vain ollut.”

Heidän työnsä sinä haluat

Maailmanparantaja

Tytti Vartiainen, 34,
kansainvälisen avun suunnittelija, Suomen Punainen Risti

Opiskelin Turun yliopistossa pääaineenani valtio-oppia ja suuntauduin kansainvälisiin suhteisiin. Sivuaineina luin kansainvälistä oikeutta ja poliittista historiaa. Nyt teen kansainvälistä työtä, joten olen unelma-ammatissani.
Koordinoin Suomen Punaisen Ristin avustusohjelmia Keski-Aasiassa, Euroopassa, Venäjällä, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Teen hankehakemuksia, hallinnoin ja monitoroin hankkeita sekä raportoin rahoittajille.
Tyypillisenä työpäivänä kirjoitan paljon ja vastailen sähköposteihin. Hankehallintoon käytän työaikaani myös joka päivä. Jos meneillään on rahoitushaku, kirjoitan hakemuksia. Muulloin suunnittelen hankkeita tai kirjoitan raportteja.
Teen vuosittain 5-10 monitorointi- ja kokousmatkaa alueille, joilla toimimme.
Olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni vuodesta 2007. Aiemmin työskentelin projektiassistenttina
ulkoministeriön Kroatia-deskissä. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan työskentelin EU-puheenjohtajuussihteeristössä.
Sitä ennen asuin muutamia vuosia Espanjassa. Opiskelin kieltä ja olin töissä muun muassa kansainvälisessä lakiasiaintoimistossa.
Järjestötyössä pitää olla valmis tekemään paljon töitä ja joustamaan työajoissa, mutta toisaalta saa tuntea tekevänsä työtä, jolla on merkitystä.”

Näin saat Tytti Vartiaisen duunin:
>€‰Opiskele kieliä ja vietä aikaa ulkomailla. ”Työharjoittelussa ja opiskelijavaihdossa saa kansainvälistä kokemusta ja oppii toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.”
>€‰Hanki järjestökokemusta. ”Itselläni on sitä aika vähän, mutta se olisi aluksi helpottanut työtä täällä. Jos on kiinnostunut työstä Punaisessa Ristissä, kannattaa hakea nuorisodelegaattikurssille, joita järjestetään vuosittain.”
>€‰Hallitse talousasiat. ”Yrittäjäperhetaustastani on ollut hyötyä. Toki talousasioita voi ja kannattaa myös opiskella.”

Maitonainen

Hanna Kautiainen, 31,
ravitsemusasiantuntija, Valion tutkimus- ja kehitysosasto

Jo opiskeluaikoina haaveilin työstä Valiolla. Opiskelin ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa. Sivuaineina minulla oli markkinointi ja funktionaaliset elintarvikkeet.
Tämä on iso yritys, jonka tuotteet ovat peruslähtökohdaltaan terveellisiä, joten ravitsemustieteilijälle ei tule eettisiä ongelmia. Tällä koulutuksella voisi olla töissä vaikka pilleriteollisuudessa. Ruokaa on kuitenkin ensisijaisesti parempi syödä, joten tämä oli helpompi valinta.
Valion markkinoinnin ravitsemustiimi tulee ravitsemustieteen opiskelijoille tutuksi, koska se tekee runsaasti heille näkyvää viestintää. Itsekin ajattelin, että Valion markkinointi olisi tosi kiva työpaikka.
Valmistumisen jälkeen tieni vei töihin Maito ja Terveys -yhdistykseen. Runsas vuosi sitten Valiolle avautui paikka tutkimus- ja tuotekehitykseen. Hain sitä, kun markkinointiin ei vaikuttanut vapautuvan paikkoja.
Pääsin haastavaan työhön, jossa ei jäädä paikoilleen, vaan mennään koko ajan eteenpäin.
Tuen työssäni tuotekehitystä ja suunnittelen ja toteutan tiedeviestintää. Muokkaan siis tuotteidemme takana olevaa tutkimustietoa selkeään ja helposti lähestyttävään muotoon asiantuntijoille, kuten lääkäreille.
Viime vuonna tein esitteitä terveystuotteista ja erikoistuotteista. Vastuullani on myös Nutrifocus-lehti, joka ilmestyy pari kertaa vuodessa.
Seuraan tiiviisti Euroopan elintarvikeviranomaisen ravitsemus- ja terveysväitteiden hyväksymisprosessia. Niihin perustuvat jatkossa elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen väitteet. ”

Näin saat Hanna Kautiaisen duunin:
>€‰Luo suhteita työnantajiin jo opiskeluaikana. ”Kannattaa hakea harjoittelupaikkaa tai graduaihetta talosta. Olen kuulemma osastollani ensimmäinen, joka on otettu suoraan vakituiseen työhön ilman, että on tehnyt harjoittelua tänne.”
>€‰Ole laaja-alainen. ”Yritysmaailmassa pääsee harvoin tekemään puhtaasti vaikkapa ravitsemusalan töitä. Siihen liitetään aina jotain muuta, omalla kohdallani esimerkiksi lehdentekoa.”
>€‰Ole valmis uusiin tehtäviin. ”Työtehtävät yrityksen sisällä saattavat vaihtua. Siihen pitää olla valmiuksia tai ainakin motivaatiota. Mikään ei ole vakituista, vaikka vakituisessa työsuhteessa onkin.”

Juha Mustonen, 37,
ulkoasiainsihteeri, ulkoministeriö

Lukioaikana pääsin lääninhallituksen järjestämälle leirikoulumatkalle Tansaniaan. Sieltä sain kipinän kansainvälisiin kysymyksiin. Matka laajensi maailmankuvaani ja herätti kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten kehitystä voi viedä.
Sen jälkeen olen toiminut nuoriso- ja kansalaisjärjestöissä kansainvälisten asioiden parissa.
Opiskelin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä valtio-oppia suuntautumisvaihtoehtona kansainväliset suhteet. Sivuaineina minulla olivat johtamisen opintokokonaisuus, EU-opinnot ja kehitysmaatutkimus.
Toisen opiskeluvuoteni jälkeen lähdin kesäksi Brysseliin Eurooppa-henkisen nuorisojärjestön palvelukseen. Kiinnostuin EU:sta, jonka jäsen Suomi ei vielä ollut. Perustimme kavereideni kanssa Suomeen järjestön, joka nykyään kulkee nimellä Eurooppa-nuoret.
Olen työskennellyt Euroopan parlamentin palveluksessa, YK:n nuorisotutkimusprojektissa ja viimeisimpänä presidentti Martti Ahtisaaren toimistolla CMI:llä. Viisi vuotta sitten hain ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille eli Kavakuun. Sen jälkeen olen ollut ministeriössä.
Yksikköni koordinoi Suomen vaikuttamista EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Laadimme kaksi kertaa viikossa ohjeet Suomen suurlähettiläälle EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa. Pohdimme, miten EU:n tulisi Suomen mielestä toimia esimerkiksi Afganistanissa ja Länsi-Balkanilla.
Olen ollut hyvin tyytyväinen valintaani. Työni on todella mielenkiintoista ja monipuolista. Olen työskennellyt nykyisen tehtäväni lisäksi viestintäosastolla, Washingtonin suurlähetystössä ja YK-yksikössä.
Siinä, että saa olla mukana Suomen etujen ja tavoitteiden ajamisessa, on tiettyä juhlavuutta, joka motivoi tekemään työtä. ”

Näin saat Juha Mustosen duunin:
>€‰Opiskele kansainvälisiä aineita. ”Opintoni tukevat kansainvälistä työtä.”
>€‰Hakeudu kansainvälisiin tehtäviin järjestöissä. ”Järjestötoiminnan kautta saa toisenlaista perspektiiviä asioihin ja oppii sosiaalista kanssakäymistä.”
>€‰Hanki kansainvälistä työkokemusta. ”Monipuolinen kansainvälisten asioiden harrastaminen sekä työssä että vapaa-ajalla auttaa Kavakuun pääsyä. Taustallani olen saanut enemmän irti ulkoministeriöstä ja olen voinut tuoda tänne uudenlaista kulttuuria.”

Ninni Lehtniemi
Kuvat Teemu Granström