16. lokakuuta 2009
Teksti:

Sekä vähän että paljon tienaavia opiskelijoita on Helsingin yliopistossa entistä enemmän. Opiskelijoiden palkkatulot ovat pysyneet keskimäärin entisellään, mutta sekä alle 300 euroa että yli 900 euroa tienanneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut.
Muun muassa tämän kertoo HYYn teettämä uusi Pitää vain yrittää pärjätä -hyvinvointitutkimus.
”Tutkimuksesta näkyy palkansaajien ja tukien varassa elävien erilainen tulokehitys. Se on ollut tietoista politiikkaa, sillä kannustimia on yritetty lisätä”, kommentoi tutkimuksen tuloksia erikoistutkija Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Kauppinen muistuttaa, että opiskelijakotitaloudet ovat olleet pienituloisin ryhmä koko 2000-luvun ja ryhmän tulot kasvaneet hitaammin kuin minkään muun ryhmän.
Tutkimuksen mukaan myös opiskelijamiesten ja -naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet viime vuosina: miehillä palkkatulojen keskiarvo on 1 202 euroa, naisilla 727 euroa kuukaudessa, vaikka sukupuolten tekemissä viikkotuntimäärissä ei ollut merkittäviä eroja.

Opintolainaa nostaneille on kasautunut tutkimuksen mukaan muita enemmän taloudellisia huolia. Heistä joka viides on ottanut kulutusluottoa, kun opintolainaa nostamattomista sitä on ottanut vain kolme prosenttia. Lainaa ottaneet kokevat myös taloudellisen tilanteensa muita heikommaksi.
Rahatilanteeseensa tyytymättömimpiä ovat perheelliset opiskelijat. He ovat ottaneet myös lainaa muita useammin.
Opiskelijoiden hyvinvointia ja taloudellista tilannetta selvittäneeseen tutkimukseen vastasi 860 vuosina 2003-2008 opiskelunsa aloittanutta. Tutkimuksen toteutti opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus.

Lääkisläiset ovat tyytyväisiä, oikislaiset eivät

Oman laitoksensa tai tiedekuntansa opetukseen tyytyväisimpiä ovat lääketieteellisen, tyytymättömimpiä oikeustieteellisen opiskelijat. Lääkisläisistä tyytyväisiä on 76 prosenttia, oikislaisista vain 31 prosenttia.
Oikeustieteellisessä tyytyväisten määrä on selvästi muita tiedekuntia pienempi. Seuraavaksi vähiten tyytyväisiä on käyttäytymistieteellisessä, 55 prosenttia, sekä biotieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa, 56 prosenttia.
Oikeustieteellisen tiedekunnan pedagoginen yliopistonlehtori Anne Haarala-Muhonen uskoo, että suurin syyllinen oikislaisten tyytymättömyyteen on tiedekunnan kehno opettaja-oppilas-suhdeluku. Opettajia on liian vähän, eikä vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa synny riittävästi.
”Melkein kaikki luennot ovat massaluentoja, ja siellä opettajalle on ne 200 opiskelijaa handlattavana”, Haarala-Muhonen sanoo.
Hän kertoo, että opettajien pedegogisia valmiuksia on tiedekunnassa yritetty viime aikoina kehittää.
”Olemme tehneet koulutusta aktivoivista luentomenetelmistä. Siis esimerkiksi lisää oikeustapauksia luennoille.”

Veera Luoma-aho

Kuva Teemu Granström