03. huhtikuuta 2009
Teksti:

Vanha palaa

Aika: 8.4.1978
Paikka: Vanha ylioppilastalo
Huhtikuisena kevätyönä Vanhalla käryää. Raju tulipalo tuhoaa rakennuksen pahoin. Sytyttäjäksi epäillään Helsingin keskusvankilasta lomalla ollutta miestä, jonka jäännökset löydetään raunioista.
Muilta henkilövahingoilta vältytään, mutta taideaarteet ovat tuhoutua. Robert Wilhelm Ekmanin jättimäinen maalaus Väinämöisen soitto pelastuu, koska palomiehet leikkaavat puukolla kankaan irti kehyksistä.

Tappo!

Aika: 1907
Paikka: Vanha ylioppilastalo
1800-luvun lopulla ylioppilaskunta on talousvaikeuksissa. Sillä ei ole varaa pyörittää vuonna 1870 valmistunutta ylioppilastaloa, joten se alkaa vuokrata tiloja ulkopuolisille.
Pian Vanhasta tulee kaupungin kuumin ja villein huvittelukeskus. Tansseissa nujakoidaan, puukkotappeluiltakaan ei vältytä. Vakavin tapaus sattuu 1907. Siitä, kuka tappoi kenet, ei ole tietoa. ”Sivistyneen nuorison kodin seinien sisäpuolella on tapahtunut rikos, jolla on villiintyneen ajan verinen leima”, ylioppilaskunnan pöytäkirjassa kirjoitetaan.

Sydänkohtaus hajupommista

Aika: 22.1.1935
Paikka: Helsingin yliopiston päärakennuksen rappukäytävä
Pitkin 1920- ja 1930-lukuja suomen- ja ruotsinkieliset opiskelijat riitelevät yliopiston virallisesta kielestä. Vuonna 1933 erimielisyydet kärjistyvät nyrkkitappeluksi. Ruotsinkieliset ottavat turpiinsa, vaikka heidän puolellaan on raskaan sarjan nyrkkeilyn Euroopan mestari Gunnar Bärlund.
Vuonna 1935 suomenkieliset opiskelijat menevät luentolakkoon vastustaakseen ruotsalaisuutta tukevaa yliopistolakiesitystä. Opiskelijat järjestävät mielenosoituksia ja hävittävät ruotsinkielisiä katukylttejä. Eräänä iltapäivänä yliopiston rappukäytävässä räjähtää hajupommi. Räjähdys rikkoo kaksi ikkunaa, ja sitä pelästynyt talonmiehen vaimo saa sydänkohtauksen.

Herrasmies vei kartat

Aika: 22.2.2001
Paikka: Helsingin yliopiston kirjasto, Unioninkatu
Yliopiston kirjasto saa erikoisen vieraan. Kohtelias, siististi pukeutunut ja syntyperäistä englantia puhunut herrasmies pyytää lupaa tutustua tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin satoja vuosia vanhoihin karttoihin.
Luotettavan oloiselle herralle annetaan lupa.
Lukusalin rauhassa mies irrottaa kynänteroitusveitsellä kartat, piilottaa ne takkinsa sisälle ja kävelee ulos.
Kymmenientuhansien eurojen arvoinen varkaus huomattiin vasta päiviä myöhemmin. Poliisi osasi saman tien epäillä tekijäksi englantilaista Melvin Nelson Perryä. Kansainvälisestä karttavarkaasta oli kirjastoa jopa varoitettu etukäteen.
Britannian poliisi pidätti Perryn maaliskuussa 2001. Hänet tuomittiin törkeästä varkaudesta puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja noin 50 000 euron korvaukseen. Tuomion kuultuaan Perry kiitti oikeudessa avustanutta tulkkia suutelemalla häntä kädelle. Kaksi karttaa on edelleen kadoksissa.

Lehtorin sivubisnekset

Aika: syksy 2008
Paikka: Eläinlääketieteen laitos, Viikki
Lehtorin työhuoneen pöydällä: tenttipapereita, kansioita ja tietokone. Pöydän alla kaksi salkullista ekstaasia, noin 20 000 pilleriä.
Eläinlääketieteen laitoksen lehtori jää kiinni törkeästä huumausainerikoksesta. Nelikymppinen dosentti kuuluu kansainväliseen ekstaasipillereitä välittäneeseen huumeliigaan. Oikeudessa mies väittää olleensa tietämätön salkkujen sisällöstä. Hänet tuomitaan neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Huume-opiskelijat

Aika: kevät 2004
Paikka: Helsingin yliopiston kemianlaitos
Liimanpoistossa käytettävästä kemikaalista gammabutyrolaktonista eli lakasta pystyy valmistamaan huumetta nimeltä gamma. Farmasiaa ja fysiikkaa opiskeleva kaksikko tietää tämän. He myyvät väsäämäänsä huumetta bileissä lakkashotteina. Huumeiden lähtöaineet farmasian opiskelija on varastanut kemian laitokselta.
Tuhansia euroja tienannut opiskelijakaksikko jää kiinni toisen opiskelijan äidin ilmoitettua poliisille huumepäissään riehuvasta pojastaan. Opiskelijat tuomitaan lakan ostosta, myynnistä ja gamman valmistamisesta vankeuteen.

Kavallus-professori

Aika: 1994
Paikka: Hammaslääketieteellinen
Laitoksen budjetissa on ylijäämää 30 000 markkaa, eli noin 5 000 euroa. Rahoille on nopeasti löydettävä käyttöä, jottei niitä tarvitse tilittää takaisin yliopistolle. Hammaslääketieteen laitoksen entinen esimies keksii: Hän esittää apurahaa lahjakkaalle tutkijalle väitöskirjan painatuskuluihin. Esitykseen professori merkitsee oman tilinumeronsa.
Pari vuotta myöhemmin tutkija ihmettelee verottajan ilmoitusta stipendistä, jota hän ei ole koskaan saanut. Vyyhti alkaa purkautua. Professori palauttaa rahat tilille, mutta hänet tuomitaan kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistukseksi hän joutuu maksamaan yhteensä 59 000 markkaa, noin 9 800 euroa.

TCB-hakkeri

Aika: lukuvuosi 1997-1998
Paikka: Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto
Seitsemän kuukauden ajan nuori mies, käyttäjänimeltään TCB, on surffaillut suuryritysten suljetuissa tietoverkoissa, lueskellut huippupoliitikkojen henkilökohtaisia sähköposteja ja hengaillut korkeakoulujen tietokannoissa. Jyväskyläläisellä opiskelijalla on hallussaan kymmeniä käyttäjätunnuksia ja salasanoja.
Kenenkään huomaamatta hän ehtii tehdä Suomen laajimmat tietomurrot, kunnes jättää jäljen. Helsingin yliopiston tietoturvalaiset havaitsevat TCB:n IRC-keskusteluryhmään asentaman ohjelman, jolla mies on urkkinut salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Yliopisto jättää rikosilmoituksen. Poliisin esitutkinta kestää lähes kaksi vuotta.
Opiskelija ei saanut hakkeroinnistaan taloudellista hyötyä. Hänen motiivinsa oli uteliaisuus.

Matti Markkola

Lähteet: Matti Klingen teos Ylioppilastalo, Keskusrikospoliisi, HS Arkisto.