20. maaliskuuta 2009
Teksti:

Taloudellinen taantuma on kasvattanut maisteriohjelmien suosiota huomattavasti. Alustavien tietojen mukaan Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin hakeneiden määrä kasvoi viimevuotisesta jopa 43 prosentilla. Kun hakemuksia tuli viime vuonna 1 552, tänä vuonna niiden määrä oli 2 216.

Sama ilmiö on huomattu Britanniassa, jossa maisteriohjelmien hakijamäärät ovat nousseet kymmenillä prosenteilla. Erityisesti brittiyliopistojen maisteriohjelmiin hakeneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viime vuodesta.
Brittiyliopistoissa syyksi kasvaneisiin hakijamääriin arvellaan taantumaa, jonka perinteisesti on huomattu lisäävän jatkokoulutuksen imua. Lama on turvallista aikaa opiskella ja parantaa omaa osaamista parempia aikoja varten.
”Kandidaatiksi valmistuneet lykkäävät työelämään siirtymistään ja haluavat lisäpätevyyksiä, joiden avulla erottautua”, sanoi Birminghamin yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Roderick Smith Guardian-lehden haastattelussa.
Britanniassa, kuten monissa muissa maissa, kandidaatin tutkinto on perustutkinto ja useimmat hakeutuvat sen suoritettuaan työmarkkinoille.

Helsingin yliopiston hakijapalveluiden palvelupäällikkö Rebekka Niskanen arvioi, että Helsingin yliopistoon hakeneiden kohdalla kyse voi olla muustakin kuin taantuman vaikutuksesta.
”Olemme tänä vuonna lisänneet kansainvälisten maisteriohjelmien markkinointia ulkomailla.”
Helsingin yliopisto on näkynyt koulutusmessuilla ja tehnyt hakukonemarkkinointia, mitä ei ole ennen kokeiltu.
Uutta on myös se, että markkinointi kohdennettiin kolmeen maahan: Venäjälle, Kiinaan ja Saksaan.
”Tällä hakukierroksella olemme panostaneet erityisesti Kiinaan”, kertoo markkinointikoordinaattori Pia Penttinen Helsingin yliopiston hakijapalveluista.
Vielä ei ole selvillä, painottuivatko hakemukset kolmeen painopistemaahan. Lopulliset hakijatilastot valmistuvat vasta syksyllä.
Eniten hakemuksia tuli valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekuntien kansainvälisiin maisteriohjelmiin, mutta myös matemaattis-luonnontieteellinen, biotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen kiinnostivat hakijoita.

Ninni Lehtniemi
Kuva Tuomas Karppinen

Kelkka kääntyi bioinformatiikkaan

Maisteriohjelman opiskelija Roope Tikkanen on varma työllistymisestään.

Seinä tuntui nousevan pystyyn, kertoo Roope Tikkanen, 28, matematiikan opinnoistaan.
”Viisi vuotta meni vähän maailmaa katsellessa. Harrastin paljon sosiaalista toimintaa. Käytin paljon aikaa esimerkiksi tutorin tehtäviin.”
Viidentenä opiskeluvuonna Tikkanen löysi opiskelumotivaation. Hän valitsi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen ja ihastui koodaamiseen.
”Se on vähän kuin rakentaisi jotain legoista.”
Kandiksi valmistuttuaan Tikkanen haki bioinformatiikan maisteriohjelmaan, jossa opiskelee nyt ensimmäistä vuotta.
”Todella mielenkiintoista ja rankkaa”, hän kuvaa opiskelua.
”Motivaatio on aivan erilainen kuin kandidaatin tutkintoa suorittaessa, ja meiltä vaaditaan paljon enemmän.”
Ohjelmaan valituilla on luonnontieteissä erilaiset opinto-taustat. Kahdessa vuodessa on tarkoitus päivittää kaikkien osaaminen matematiikan, genetiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen osalta niin, että he pystyvät toimimaan yhdessä ja ymmärtämään toisiaan.
Opetuskieli on englanti ja suuri osa opiskelijoista ulkomaalaisia.

”Olen oppinut kaikki uudet erikoistermit englanniksi. En osaa keskustella alan asioista suomeksi, mikä tuntuu hieman hölmöltä.”
Kielitaidon koheneminen saattaa tulla tarpeeseen.
”Ei sitä tiedä mihin tämä maailma kehittyy. On hyvä, että on myös mahdollisuus lähteä ulkomaille töihin.”
Tikkanen on varma työllistymisestään valmistumisen jälkeen taantumasta huolimatta.
”Sataprosenttisen varma. Voi olla että ainakin aluksi joutuu tekemään tutkijan duunia täällä. Yliopistojen rahoitus järjestetään kuitenkin hieman pidemmällä aikajänteellä. Siinä ei yksi taantuma paljon tunnu.”
Tikkanen tekee jo nyt osapäiväisesti projektitöitä tilastotieteen ja matematiikan laitoksella.
Haussa on paikka, jossa suorittaa opintoihin kuuluva harjoittelu ensi kesänä. Yliopistolle on lähetetty lista harjoittelijaa etsivistä yrityksistä. Sen ulkopuolelta paikkaa saa etsiä myös itse.
”Alan maisterilla on todella vapaat kädet tehdä mitä tahansa, ja siitä voi työllistyä lähes minne tahansa.”
Tikkasen mielestä maisteriohjelmat sopivat hyvin aloille, jotka eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin.
”Jos on pohja vaikka luonnontieteistä, voi hakea siitä inspiraatiota ja kääntää kelkkaa kandin tutkinnon jälkeen.”