20. maaliskuuta 2009
Teksti:

Kun yhteiskunnassa menee huonosti, pahoinvointi heijastuu ihmisten käyttäytymiseen. Työelämästä syrjäytyminen saattaa ajaa jotkut epätoivoisiin tekoihin.
Tilanne vaatii virkavallalta entistä suurempia resursseja, tietää työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies, valtiotieteiden tohtori Pekka Tiainen. Tästä taas seuraa, että jotkut alat suorastaan hyötyvät taantuman lieveilmiöistä.
”Turvallisuusala kasvaa”, Tiainen ennustaa.
Vilkasta on myös monella muulla alalla.
Asianajotoimistoilla ja perintäfirmoilla toimeksiantoja riittää. Luottoyhtiöt rikastuvat, kun maksamattomat Visa-laskut kasvavat korkoa kuukaudesta toiseen.

Muutama vuosi sitten Pekka Tiainen oli työministeriön Työvoima 2025 -työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä oli tarkastella työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitystä lähivuosina.
Nyt taloudella menee alamäkeä, mutta samalla luodaan myös uusia mahdollisuuksia, Tiainen uskoo.
Esimerkiksi Tallinnan risteilyt ja kirpputorit ovat perintöä 1990-luvun lamasta.
Tälläkin hetkellä pennejään laskevat kansalaiset raivaavat samalla elintilaa uusille liikeideoille.
”Taantuman aikana monet säästävät puhelinkuluissa lähettämällä tekstiviestejä ja soittelemalla nettipuheluita. Kun ihmiset etsivät edullisia viestintätapoja, se lisää tarvetta teknologian kehittämiselle”, Tiainen kuvailee.
Myös monet julkisen sektorin hankkeet etenevät taantuman aikana vauhdikkaasti, kun valtio elvyttää investoimalla liikenneväyliin ja peruskorjauksiin. Hyötyjiä ovat etenkin energia-ala sekä maa- ja vesirakennusala.

Taantuma myös pehmentää yhteiskuntaa. Siksi taloustilanteesta hyötyvät sellaisetkin alat, joiden menestys ei perustu muiden epäonnistumiseen.
”Nousukauden aikana ihmiset ovat työorientoituneempia, mutta taantuman aikana he hakeutuvat esimerkiksi jatko-opintoihin tai kursseille”, suomalaisen talouspolitiikan tekoon 1970-luvulta lähtien osallistunut Tiainen sanoo.
Heikentynyt taloustilanne saattaa saada ihmiset myös aktivoitumaan yhteiskunnallisesti, virkamies arvioi. Taantuma voi siis osoittautua piristysruiskeeksi demokratialle: puolueiden jäsenmäärät ja äänestysprosentti lähtevät nousuun.
Myös harrastustoiminta virkistyy. Laskusuhdanteen myötä monilla on entistä enemmän vapaa-aikaa ja tarvetta uusille virikkeille.
Kotimaan matkailun Tiainen uskoo lisääntyvän tulevina vuosina, sillä junalla ja bussilla matkustaminen on lentämistä edullisempaa.
Ympäristölle taantumasta saattaakin tulla nousukausi.
”Etenkin ympäristöteknologian tulevaisuus näyttää todella valoisalta.”

Heidi Konkka

Taantuman voittajat

Asianajotoimistot
Pitäisihän se nyt arvata, ketkä luovivat itsensä läpi lamankin.
”Juristit pärjäävät hyvin taantumassa”, vahvistaa toimitusjohtaja Mikko Pihlajamäki kansainväliseen liikejuridiikkaan erikoistuneesta asianajotoimistosta Legistum Oy:stä.
Lomautukset, yrityssaneeraukset ja konkurssit vaativat poikkeuksetta työoikeuteen ja maksukyvyttömyyteen liittyvien asioiden hallintaa. Lakimiehillä riittää siis tekemistä.
”Työjuristeilla on puolet enemmän uusia juttuja ja riita-asiat ovat lisääntyneet neljänneksellä”, Pihlajamäki arvioi yrityksensä alkuvuotta.

Julkisethankkeet
Moni rakennusprojekti on jäissä, mutta julkiselle hankkeelle taantumasta on hyötyä.
”Korkeasuhdanteen aikana ammattitaitoisen työvoiman haaliminen oli vaikeaa, mutta nyt yksityiseltä sektorilta, etenkin talonrakennusalalta, on vapautunut runsaasti suunnittelijoita”, iloitsee länsimetron toteutuksesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
Julkinen sektori voittaa myös työkustannuksissa, kun osaavaa henkilökuntaa saa aiempaa edullisemmin. Kokkisen mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain hyötymisestä.
”Julkisen sektorin on taantumassa yksinkertaisesti otettava vastuuta: järjestettävä työtä ihmisille ja tuettava elinkeinoelämää.”

Verkkomainonta
Mainostoimistoille povataan nyt kylmää kyytiä, mutta Suomi 24 Oy:n portaalijohtaja Jussi Halli on optimistinen. Hän uskoo verkkomainonnalla riittävän vientiä tulevina vuosina.
”Heikommassa taloustilanteessa mainonnan kustannustehokkuus on avainasemassa, joten yritysten kiinnostus satsata verkkomainontaan kasvaa”, Halli uskoo.
Hän ennustaa taantuman kasvattavan myös suomalaisten intoa nettideittailuun.
”Pitkien välimatkojen maassa se on kätevä tapa tutustua. Ja taantuma lisää ihmisten halua hakea seuraa.”

Hyväntekeväisyysjärjestöt
”Olen huomannut ihmisten lahjoitushalujen heräävän taloudellisesti heikkoina aikoina”, kertoo Suomen Punaisen Ristin tiedottaja Sanna Räsänen.
Ainakin SPR:n katastrofirahaston lahjoitussummat paljastavat, että nousukauden huumassa on helppo sulkea silmät muulta maailmalta. Laman aikaan vuonna 1991 suomalaiset antoivat keräykseen rahaa 5,31 miljoonaa euroa, vuonna 2007 taas 5,63 miljoonaa euroa. Nokiasta, eurosta ja elintason huikeasta noususta huolimatta hyväntekeväisyyteen annettiin siis rahaa vain parisataatuhatta enemmän.
”Kun hätä ja puute tulevat omalle kohdalle, yksittäiset kansalaiset haluavat auttaa vieläkin heikommassa asemassa olevia”, Räsänen selittää.

Lemmikkieläinliikkeet
Söpö eläin lohduttaa lamassa. Taantuman aikana ihmiset hankkivat erityisesti koiranpentuja.
”Koira tarvitsee tietysti paljon erilaisia varusteita”, tietää toimitusjohtaja Marjaleena Eromäki lemmikkitarvikkeita valmistavasta TopCanis Ky:stä.
Suomen Kennelliitto rekisteröi vuonna 1991 ja vuonna 2008 ennätysmäärät hauvoja.
”Työelämästä pois jääneellä herää rakkauden ja harrastuksien tarve”, Eromäki selittää.
Ei ole siis ihme, että laskusuhdanne innostaa suomalaiset perustamaan eläinkauppoja. Aiemmin Eromäki sai ilmoituksen uudesta lemmikkiliikkeestä kerran kuussa.
Nyt uudet eläintavaroiden ostajat soittelevat viikoittain.

Yliopistot
Nousukaudella monet opiskelijat karkaavat työelämään ennen valmistumista, mutta lomautus tai työttömyys palauttaa heidät jälleen opiskelujen pariin, kertoo Kati Kettunen Helsingin yliopiston opiskelijapalveluiden johdosta.
Myös monet töissä olevat tulevat takaisin viimeistelemään tutkintonsa, sillä yt-neuvotteluissa irtisanomisriskin alla ovat usein juuri epäpätevät työntekijät.
Valmistujat taas tuovat laitoksille rahaa.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella taantuma on huomattu. Kun töistä on pulaa, yliopistolla riittää väkeä.
”Uskon osallistumismäärien kasvavan kursseilla ensi syksynä, kenties jo loppukeväästä”, ennustaa tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoesimies Jaakko Kurhila.

Sijoittajat
Vaikka osakesalkkujen arvot ovat pudonneet äkkirysäyksellä alaspäin, jokaiselle pörssihaille taantuma ei tarkoita vain tappioita.
”Jos sijoittajalla on käytössään pääomia, joita ei ole vielä sijoitettu muualle, hän voi ostaa nyt edullisesti lisää osakkeita”, toteaa Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius.
Monille yrityksille taantuma on hyvä aika tehdä yritysostoja, joilla voi tehdä voittoja tulevan nousukauden aikana.
”Laskusuhdanteesta hyötyy myös uskalikko: riskinotosta palkitaan taantuman aikana enemmän kuin nousukaudella”, Rothovius sanoo.
Tosin taantumassa ensiaskeleitaan ottavan sijoittajan kannattaa sijoittaa osakkeisiin pitkällä tähtäimellä ja hajauttaa ostonsa huolella.