Yleiskokouksen järjestäjät haluavat Porthanian käyttöönsä ilmaiseksi.

Vielä ei ole liian myöhäistä vaikuttaa yliopistouudistukseen, uskoo Yliopistotoiminta-listan väki. Sen aktiivit järjestävät yliopistolaisten yleiskokouksen tammikuun 29. päivä Porthaniassa.
    ”Lopullisena tarkoituksena on pysäyttää valmisteilla oleva yliopistouudistus ja uudistaa yliopisto yliopistolaisten, ei valtiovallan ja talouden lähtökohdista,” sanoo yksi tilaisuuden järjestäjistä, käytännöllisen filosofian opiskelija Lauri Mattila.
    Yleiskokouksessa pyritään luomaan julkilausuma sekä hahmottelemaan vaihtoehtoista lakiuudistusta.
    ”Ideana on käydä avointa keskustelua. Koska paikalle yritetään saada mahdollisimman paljon väkeä, sitä täytyy käydä esityslistan perustella, että saadaan tapahtuma sujuvaksi,” Mattila kertoo.
    Yleiskokous ei ole HYYn jäsenten virallinen yleiskokous, vaan epävirallinen tilaisuus, joka käyttää yleiskokouksen nimeä huomion takaamiseksi.
    ”Tarkoitus on saada paikalle myös muita kuin opiskelijoita. Ihmisten saattaa olla helpompi osallistua, jos se ei ole sidottu mihinkään instituutioon, vaan pohjaltaan avoin,” perustelee Mattila.

HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario kertoo iloitsevansa siitä, että laki kiinnostaa opiskelijamassoja.
    ”Olemme itse huolissamme samoista kysymyksistä, kuten yliopistodemokratiasta suhteessa yliopistolakiuudistukseen.”
    HYY on järjestänyt syksyn aikana kahdeksan lakiuudistusta koskevaa keskustelutilaisuutta. Niissä on käynyt yhteensä 150 ihmistä. Porthania 1:ssä on 555 paikkaa.
    Hario pitää tavoitetta lakiuudistuksen pysäyttämisestä hyvin kunnianhimoisena.
    ”Olemme lähteneet ylioppilaskunnassa siitä, että käynnissä oleva uudistusprosessi toteutuu. Pyrimme sisältäpäin turvaamaan aivan samoja tavoitteita.”
    Hario arvioi, että osa yleiskokousta mainostavien julisteiden uhkakuvista on ”aika pitkälle vietyjä”. ”Mutta on tosi hyvä, että ne nostetaan tuolla lailla jopa inhorealistisina esiin ja julkisuuteen.”

Yliopistotoiminta-listan väkeä oli syksyllä mukana valtaamassa Vanhaa ylioppilastaloa. Yleiskokouksen järjestäjät toivovat saavansa nyt tilan käyttöön ilmaiseksi pyytämällä.
    ”Koska emme ole järjestäytyneet järjestöksi, meillä ei ole tilejä tai varoja maksaa tilasta. Koetamme ensin mennä sinne sovinnollisesti, mutta kyllä me menemme sinne joka tapauksessa, annettiin tila tai ei.”

Ninni Lehtniemi
Kuva Kukka Ranta

Yliopistolaisten yleiskokous 29.1. klo 13 Porthaniassa. Kokoonkutsujat Opiskelijatoiminta ja Tutkijat yliopistouudistusta vastaan.

Ryhdytään toimenpiteisiin, räjäytetään ylioppilaskunta

HYYn viralliset yleiset kokoukset ovat kertoneet ajan hengestä.

Opiskelija-aktivistien kokoon kutsuma yleiskokous ei ole HYYn virallinen yleinen kokous. Ylioppilaskunnan historian valossa hyvä niin.
    Virallisten yleiskokousten kun on ollut tapana kääntyä melkoisen byrokraattisiksi näytelmiksi, joista käteen on jäänyt ajan hengestä riippuen lähinnä tukku joko laimeita tai mahtipontisia ponsia.
    Ylioppilaskunnan sääntöjen mukaan yleinen kokous pitää kutsua koolle, jos yksi
    kahdeskymmenesosa jäsenistä niin vaatii. Ylioppilaskunnan historian aikana yleisiä kokouksia on järjestetty viisi.

Vuonna 1956 yleiskokouksen kirvoitti Unkarin kansannousu. Vanhalla pidettyyn tilaisuuteen osallistui kolmisensataa opiskelijaa. Tunteja kestäneen kokouksen tuloksena oli neuvostoarmeijan väkivaltaisuutta paheksuva julkilausuma, joka oli radikaalin oikeiston ja maltillisten paasikiveläisten kompromissi. ”Inhimillinen rakkaus ei tunne puoluerajoja”, julkilausuma tunnelmoi.
    Opiskelijaradikalismin kultaisena vuotena 1968 yleiskokoukseen tarvittiin jo kokonainen Messuhalli. Keskustelua herättivät ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistaminen sekä opiskelijademokratia. Valdemar Melangon ponsiesityksessä ehdotettiin reippaasti HYYn räjäyttämistä, mutta läpi meni kuitenkin huomattavasti maltillisempia toivomusponsia: ”Ryhdytään toimenpiteisiin opiskelujen järjestämiseksi siten, että luennoista muodostuu vapaita ja kriittisiä keskustelutilaisuuksia.”
    Myös kiivaimman vasemmistoradikalismin aikaan 1972 yleiskokous oli Jäähallissa järjestetty tuhansien opiskelijoiden massatapahtuma. Korkeakoulun hallinnonuudistusta käsittelevän kokouksen puhujat olivat lukeneet Marxinsa: ”Yhteiskunnan muutos feodaaliyhteiskunnasta porvarillis-kapitalistiseen omien etuoikeutettujen ryhmineen esiintyy mitä räikeimmällä tavalla professorivaltaisessa korkeakouluhallinnossa”, Juha Vehviläinen kiteytti.

Opiskelijaradikalismin laannuttua yleisten kokousten järjestämisessä seurasi yli kahdenkymmenen vuoden tauko. Vuonna 1994 aiheena olivat ylioppilaskunnan väitetyt taloussotkut. Puuhamiehinä olivat opiskelijapoliitikot Joachim Stark, Jyrki Heinonen ja Jari Kajas. Heistä kaksi ensimmäistä keräsi kokouksen järjestämiseen tarvittavan nimilistan myös vuonna 1999. Aiheena oli – ainakin nimellisesti – Kosovon tilanne. Paikalla yliopiston suuressa juhlasalissa oli parisataa ihmistä, puhujavieraana tuolloinen ulkoministeri, nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.
    Kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessa ruodittiin paitsi suvaitsevaisuutta ja Kosovoa, myös HYYn Heinosta, Starkia ja Kajasta vastaan käymää oikeusjuttua.
    Käsiteltäväksi ei otettu Heinosen ja Starkin ponsiehdotuksia, joissa vaadittiin muun muassa talouskoulutusta HYYn edustajistolle ja jäsenäänestystä Ylioppilaslehden lakkauttamisesta.

Veera Luoma-aho

Lähteet:
HYYn arkisto
Jan Erola: Kahdeksan tunnin farssi. Ylioppilaslehti 10/1999.
Heikki Aittokoski: Puisevia puheita, prameita ponsia. Ylioppilaslehti 1994.

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita