28. marraskuuta 2008
Teksti:

Ajatus sikisi 1800-luvulla. Kasvitieteilijät ja geologit unelmoivat paisuneesta Suomesta, valtiosta, joka yhdistäisi itämerensuomalaiset kansat. He etsivät idealle perusteita luonnosta: havupuiden ja puolukkavarvikkojen levinneisyydestä sekä yhtenäisestä kallioperästä.
    1900-luvulla Suur-Suomea haikailivat vuoron perään niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaiset.
    Toisen maailmansodan jälkeen unelmissa häilyi lähinnä menetetty Karjalan kannas, sitä ennen tähyttiin etäämmälle. Ruotsin Länsipohjaan, Norjan Ruijaan, Vienan ja Aunuksen Karjalaan, Inkeriin, Viroon ja jopa Latviaan, jonka läpi virtaava Väinä-joki nähtiin Suur-Suomen luonnollisena etelärajana.
    Tervetuloa sankarimatkalle Suur-Suomeen: Vienalta Väinälle, tästä liki Uralille.

Kebnekaise , Suur-Suomen huippu, kurottaa Kiirunan (as. 23 100) kunnassa noin 2 110 metrin korkeuteen. Sen valtaamiseen kannattaa varata koko päivä ja tukevat kengät: vuoren rinne on yhtä kivikkoinen kuin suursuomalaisten taival maailman historiassa. Huipulla tönöttävissä tuvissa voi yöpyä. Pilvettömänä päivänä Kebneltä on silmänkantamaa hulppeat sata kilometriä.

Ruijan, Suur-Suomen luoteisimman läänin, hallinnollinen keskus on pieni Vesisaaren kaupunki (as. n. 6 200). Alueelta löytyy kahdeksan merkittävää vuonoa. Jäämeren ranta onkin maan jylhintä seutua.

Vienanmerellä sijaitseva Solovetski oli aikoinaan tsaari-Venäjän rikkain luostarisaari. Solovetskin länsikärjen vedenalaisen särkän liepeillä pesivät maito- eli valkovalaat kesäkuusta elokuuhun. Saarelle pääsee laivalla Vienan Kemistä (as. 14 300). Laivamatka on 30 kilometriä. Satamakaupunki Belomorskissa sijaitsevista kalliopiirroksista voi päätellä, että suomalaiset ovat pyydystäneet valaita jo tuhansia vuosia sitten.

Solovetskin ohella Ki in saari Äänisellä on Unescon maailmanperintökohde. Kuusikymmenhehtaarinen suojelualue perustettiin, kun haluttiin säilyttää 1700-luvulla rakennettu puukirkkoryhmä. Kirkkojen haapapaanuiset sipulikupolit ovat maailmankuuluja. Helpoimmin saarelle pääsee kantosiipialuksella, joka liikennöi kesäisin Petroskoin ja Ki in väliä. Täällä voi hiljentyä kuulemaan Äänisen aaltojen liplatusta ja nähdä, kuinka Aunuksen aamu sarastaa.

”Kukkuiko käet Kalevan, Kalevalan kuusikossa? Kukkuipa käet Kalevan, Kalevalan kuusikossa.” Runokylien runokylä Vuokkiniemi (as. 500) on suursuomalaisen kulttuurin kehto. 1820-30-luvuilla virsut toivat Elias Lönnrotin tähän Vienan Karjalan kylään. Juuri täällä Lönnrot keksi nimetä Suur-Suomen kansalliseepoksen Kalevalaksi. Kyläläisten ystävällisyys ylittää ymmärryksen. Yöpyminen on todennäköisesti maksutonta.

Sortavala (as. 20 500) sijaitsee Suur-Suomen ja samalla koko Euroopan suurimman järven Laatokan pohjoisrannalla. Kaupungista on hyvät sisävesiyhteydet Valamon luostarisaarelle ja Karjalan kannakselle. Sanotaan, että kannaksen koivikot ovat maailman kauneimpia – eikä syyttä. Sortavalasta pääsee myös maamme runsasväkisimpään kaupunkiin, Pietariin. Laivalinja liikennöi toukokuusta jäiden tuloon asti.

Viipurin (as. 78 800) keskustorilla voi makustella vatruskoita, pyöröjä, sultsinoita ja kukkosia. Ne ovat edelleen osa niin Etelä-Karjalan kuin Aunuksenkin ruokaperinnettä. Torin laidalla sijainneen legendaarisen ravintola Pyöreän tornin tilalle rakennettiin 1960-luvulla nelikerroksinen parkkihalli, joka on arkkitehtien Revellin ja Castrénin käsialaa. Kaksikko on suunnitellut myös Helsingin keskustassa komeilevan makkaratalon.

Narvan (as. 66 800) päänähtävyyksiä ovat Narvajoen molemmin puolin kohoavat linnoitukset: länsirannan Hermannin linnoitus 1200-luvulta ja itärannan Iivanan linnoitus vuodelta 1492. Narvasta 15 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Narva-Jõesuu, vanha kylpyläkaupunki. Täältä löytyy 12 kilometriä Suur-Suomen kauneinta hiekkarantaa. Narvasta voi junalla tai bussilla poiketa muutamassa tunnissa boheemiin sivistysyliopistokaupunki Tarttoon (as. 101 200). Tartto on tiettävästi ollut olemassa jo 1030-luvulla ja on siten Suur-Suomen vanhin kaupunki.

Hyvä tietää

Väkiluku: 15 631 839.
Suurimmat kieliryhmät suuruusjärjestyksessä: venäjä, suomi, viro, latvia, ruotsi, norja.
Valuutat: kruunu (Norja), kruunu (Ruotsi), kruunu (Viro), lati, rupla, euro.
Suurimmat kaupungit: Pietari 4 568 047, Helsinki 573 178, Tallinna 405 753, Petroskoi 266 200, Espoo 240 635.
Aikavyöhykkeet: Suur-Suomi venyy kolmelle eri aikavyöhykkeelle (+1, +2, +3 GMT).
Paperit: Suur-Suomessa pärjää muuten passilla tai kuvallisella henkilökortilla mutta itäisiin osiin tarvitsee viisumin, jonka käsittelyaika on 6-8 arkipäivää. Viisumin hinta on 50-85 euroa. Viisumia hakiessa täytyy olla vähintään puoli vuotta voimassa oleva passi, passikuva ja matkavakuutus.

Matkalukemista

Akateeminen karjalaseura: Suursuomi on yhtä kuin isänmaa, 1923
Kianto, Ilmari: Suomi suureksi – Viena vapaaksi, 1918
Sotamarsalkka Mannerheimin päiväkäsky nro 3, 11.7.1941
Tokoi, Oskari & Voionmaa, Väinö: Suur-Suomen luonnolliset rajat, 1918

Antti Kauppinen ja Johanna Laitinen
Kuva Tuomas Karppinen