Kolmannen polven karjalaisen identiteetti rakentuu tarinoille.

Tutustu isänmaahan, jossa kaikki on suurempaa, korkeampaa ja vanhempaa.

Dokumentaristi Iris Olsson kohdentaa kameransa epäkohtiin.

Vloggaajat eivät kapinoi järjestelmää vastaan. He pujottelevat sen ohi.

Räkää! Mitä tehdä kun sitä on pää ja ontelot täynnä? Ylioppilaslehti testasi olennaisimmat räkäapuvälineet.

Kolumnissa pohditaan sitoutumista matkana ilman päämäärää

Ylioppilaslehden kysely juomalauluista sai aikaan syksyn vastausennätyksen, 1324 vastaajaa. Vastausvaihtoehdoista ylivoimaisesti suosituin oli ”Juomalaulut ovat harmitonta viihdettä, eikä niitä tulisi ottaa liian tosissaan”. Lähes puolet eli 46,7 prosenttia vastaajista sanoi sen kuvaavan eniten mielipidettään.

Kolmas ylioppilastalo vihittiin käyttöön. Talon toiminta käynnistyy alkuvuodesta.

Apulaisoikeusasiamies selvittää, syrjivätkö akateemiset juomalaulut venäläisiä.

Vaikka korkeakoulutetun virkamiesruotsi on yleensä vähintään tyydyttävä, hän usein mieluummin vaikenee ruotsiksi. Onko virkamiesruotsi pelkkä vitsi?

Venäjän oppositio on pieni ja sinnikäs, mutta hajanainen. Oppositiojohtaja Vladimir Linderman etsii nyt tukea Suomesta.

Kuvataiteilija Jasmin Anoschkin heilutteli tissejä Tarja Haloselle.

Uudet pienlevy-yhtiöt rakentavat julkisuuskuvansa tarkkaan. Markkinoilla pärjää olemalla uskottava.

Ylioppilaslehti kertoo, kuinka selviät joululomasta.

Pitäisikö EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta periä lukukausimaksuja?

Vuonna 1968 Ylioppilaslehden vallanneet saivat tehdä uuden vallankumousnumeron 40 vuotta valtauksen jälkeen.

Radikaalit opiskelijat valtasivat 1968 Ylioppilaslehden – yhden numeron ajaksi. Kapinalliset kuittasivat lehden teosta palkkiot.

Kansanedustaja Jaakko Laakso oli etulinjassa, kun 1960-luvun radikalismi jämähti Vanhan valtauksen jälkeen taistolaisuudeksi.

Ylioppilaslehti kertoo, miten ryhdyt sukupolvesi tulkiksi.