Kasi miinuksen kaupunki

T:Teksti:

Kuvitellaan luokkahuone täynnä kaupunkeja.
    Tuolla on New York, elokuvista ja tv:stä tuttu, iso ja itsevarma, hieman pelottava ja kaoottinen, mutta tyylikäs kaikkien kaveri.
    Tuolla on Kairo. Suuri ja tuntematon, likainen ja äänekäs, mutta ystävällinen rasavilli.
    Edessä istuu merkkivaatteissaan Oslo. Rikas ja hyvinvoiva tyttö, jolla on omat tarkkaan valitut kaverinsa.
    Missä on Helsinki?
    Helsinkiä ei ensi näkemältä huomaa. Helsinki on se luokkakuvien keskirivin hiljainen ja hyväkäytöksinen oppilas, jonka nimen opettajakin oppii viimeisten joukossa. Helsinki ei briljeeraa. Helsinki ei herätä huomiota. Helsinki tekee läksynsä, on aina paikalla, ei myöhästele, ei viittaa, mutta vastaa kun siltä kysytään. Vasta kun Helsinkiin oikein kunnolla tutustuu, niin huomaa, että tässähän on ihan kiva kaveri.
    Helsinki on kasin oppilas.
    Ylioppilaslehden kyselyssä lähes puolet yli viidestäsadasta vastaajasta antoi Helsingille arvosanan kahdeksan.
    Kaikkien vastaajien arvosanojen keskiarvoksi muodostui 7,8 – toisin sanoen kasi miinus. Arvosana kuulostaa ihan Helsingiltä. Ei erinomainen, ei loistava, mutta ei myöskään huono tai edes tyydyttävä.
    Helsinki on ihan hyvä kaupunki.

Metrot, bussit, lähijunat ja raitiovaunut. Niistä Helsinki saa kiitettävän arvosanan.
    Lähes puolet vastaajista mainitsi joukkoliikenteen, kun Ylioppilaslehti kysyi lukijoiltaan Helsingin parasta asiaa. Joukkoliikennettä kehutaan toimivaksi, hyväksi ja sujuvaksi. Etenkin ratikat keräsivät kehuja.
    Helsingin kokoa pidetään ihanteellisena. Hyvin monet vastaajat pitävät Helsinkiä juuri sopivan kokoisena, ei liian suurena eikä liian pienenä. Silti Helsinki on Suomen ainoa paikkakunta, jossa on ison kaupungin fiilistä.
    ”Helsinki on Suomen ainoa isompi kaupunki, jossa on selkeästi erilaisia kaupunginosia. Kuitenkin kaupunki on sen verran pieni, että kotiutuminen on helppoa, vaikka tulisi kauempaakin”, kommentoi eräs vastaaja.
    ”Helsinki on käsitettävän kokoinen pääkaupunki”, tiivisti toinen.
    Vastaajien mielestä Helsinki on myös luonnonläheinen kaupunki. Meri ja vihreys ovat lähellä asukkaita.
    Useita erityismainintoja saavat puistot. Vaikka katukuva on urbaani, jopa metsää löytyy.
    ”Parasta on se, miten paljon puita täällä on. Kaupunki ei ole liian suurkaupunki. Taivasta näkyy tarpeeksi, tähtiäkin katuvaloista huolimatta”, tunnelmoi eräs vastaaja.
    Helsinkiläiset rakastavat kotikaupunkinsa kulttuuritarjontaa. Sitä pidetään Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen eläväisenä.
    Helsinki on kaiken kaikkiaan sen verran hyvä kaupunki, että täältä ei hinguta pois. Kolme neljäsosaa vastaajista ei ole aikeissa lähteä minnekään.
    Jos kuitenkin pakko olisi valita, opiskelijat ottaisivat lautan Tukholmaan. Länsinaapurissa asuisi mieluusti neljäsosa vastaajista. Melko erityyppiset kaupungit, Barcelona, Pariisi ja New York, kävivät tiukan kamppailun kakkossijasta.
    Kaikkein läheisin länsinaapuri ei opiskelijoita sytytä. Suomen sisäisessä kamppailussa Porvoo voitti Espoon.

Entä ne kielteiset puolet? Helsinki ei missään nimessä ole täydellinen kaupunki. Maailman metropolit päihittävät pääkaupunkimme monessa.
    Avovastauksissa eniten lempikaupunkimainintoja keräsi Berliini. Saksan pääkaupungissa on paremmin vaikka mikä: mielikuvituksellisempi kaupunkisuunnittelu, aito monikulttuurisuus, luova ilmapiiri ja baarien vapaat aukioloajat. Myös kaupungin kebab-kulttuuria kadehditaan. Näitä asioita kun näkisi Helsingissäkin.
    Rennompaa ilmapiiriä Helsinkiin otettaisiin joka puolelta maailmaa aina Portlandista, San Franciscoon ja Amsterdamista Dubliniin.
    Erityisen kateellisia ollaan muiden kaupunkien kattavimmista metroverkostoista. Sellainen kelpaisi meille vaikka heti.
    Mutta mitä muuta Helsingistä puuttuu?
    Ei-kaupallinen oleskelutila. Ilmainen hengailutila. Ilmainen kokoontumispaikka. Kaikille avoin olohuone. Vapaa, epäkaupallinen oleskelutila.
    Sama idea monella eri tavalla muotoiltuna nousi ylitse muiden, kun lukijoilta kysyttiin, millaisia tiloja Helsinkiin kaivataan. Viesti on selvä: opiskelijat ovat kyllästyneet siihen, kuinka kaikki joutilas hengailu edellyttää aina kuluttamista.
    ”Vapaita sosiaalisia tiloja, joissa voisi tavata, kokoontua ja järjestää tapahtumia ilman tarvetta ostaa mitään”, visioi eräs vastaaja.
    ”Kirjaston ja yleisen tilan yhdistelmiä, joissa oleilu olisi sallittua kaikille”, ehdotti toinen.
    ”Vapautta ja yhdessäoloa tukevia tiloja, mummot ja muksut yhteen”, julisti eräs.
    Useampikin ehdotti julkista päiväunipaikkaa keskustassa.
    Myös kulttuuritapahtumansa opiskelijat haluavat pieninä ja hiljaisina, ei mahtipontisina ja kalliina. Sekään ei haittaisi, jos tapahtumiin voisivat osallistua kaiken ikäiset.
    Helsingin Juhlaviikot eivät opiskelijoita innosta. Itse asiassa vastauksista kumpusi tapahtumaa kohtaan suoranainen kiukku.
    Juhlaviikkoja pidetään hyvänä ideana, mutta aivan liian kalliina opiskelijan kukkarolle.

Kuntavaalit ovat tulossa. Äänestävätkö opiskelijat vai eivät, ja mitä puoluetta?
    Äänestävät ja vihreitä.
    Erityisesti niin tekevät humanistisesti ja yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneet naiset, jotka olivat enemmistössä Ylioppilaslehden kyselyn vastaajissa. Jos he saisivat päättää, muuttuisi kaupunginvaltuusto vihreiden diktatuuriksi.
    Ja jos kyselyä on uskominen, kitinä opiskelijoiden laimeasta äänestysinnokkuudesta voidaan lopettaa jo ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Opiskelijoiden passiivisuudelle on toki todellisuuspohjaa, mutta tässä kyselyssä äänestämättömyys koki murskatappion. Todennäköisesti ne opiskelijat, jotka jättävät äänestämättä kuntavaaleissa, eivät jaksaneet myöskään vastata koko kyselyyn.
    Tuskin he osallistuisivat neuvoa antaviin kansanäänestyksiinkään, vaikka ne saavatkin selvän enemmistön taakseen opiskelijoiden keskuudessa.
    Siitä, mistä ensimmäinen kansanäänestys pitäisi järjestää, pitäisi ehkä järjestää äänestys. Kysymys nimittäin jakoi opiskelijoiden mielipiteitä. Yksittäisiä ehdotuksia keräsivät muun muassa julkisten tilojen tupakointi, keskustakirjasto, Vallilan makasiinien säilyttäminen, Malmin lentokenttä ja äänestysoikeuden laskeminen. Kaikkein eniten kansanäänestyksiä toivottiin suhtautumisesta graffiteihin, joukkoliikenteestä ja kuntaliitoksista.
    Sopivasti niitä samoja asioita kysyttiin myös kyselyssämme.
    Viime aikoina paljon puhuttaneista graffiteista opiskelijoiden kanta on selvä: graffitit on sallittava ja niille on järjestettävä laillisia paikkoja.
    Jos opiskelijat saisivat valita, Helsingin liikennevälineiden kehittämisessä panostettaisiin metroon.
    Metrolinjaa haluttaisiin jatkaa erityisesti etelästä pohjoiseen, Töölön kautta Pasilaan. Varsin moni haaveili myös kehäteitä myötäilevästä poikittaismetrolinjasta. Myös metroyhteys lentokentälle koettiin tärkeäksi.
    Moni parantaisi nykyistä metroa sillä, että vuoroja ajettaisiin nykyistä myöhempään – jopa kellon ympäri.

Helsingin yliopiston opiskelijat haluavat elää kaupungissa, jota luotsaa pormestarin sijaan ammattijohtaja. Pormestarimalli ei saanut opiskelijoiden kannatusta, mutta mahdollista virkaan sopivaa innokkaasti. Nimilistasta nousi yksi nimi ylitse muiden: Osmo Soininvaara.
    Viime lehden kansikuvamiehemme Mannerheimin nimikkotien nimen muuttaminen ei saanut opiskelijoiden kannatusta. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että nykyinen vakiintunut nimi on hyvä.
    ”Ei sitä voisi nimetä uudelleen, se on niin legenda”, eräs vastaaja kiteytti. Jotkut kaipaisivat takaisin kadun entistä nimeä Heikinkatua.
    Mannerheimintien eteläpään helmen, Töölönlahden, kohtalo herätti suuria tunteita.
    ”Mitäs jos jätettäisiin Töölönlahti rauhaan?” kiteytti eräs vastaaja valtaosan mietteet. Jos opiskelijat saisivat päättää, Töölönlahdelle rakennettaisiin korkeitaan linnunpönttöjä.
    ”Onko joka paikkaan todella pakko rakentaa jotakin? Myös rakentamaton ympäristö hyvin hoidettuna palvelee tarkoitustaan”, muistutti eräs vastaajista.
    Jopa keskustakirjasto sai vain hajanaista kannatusta.
    Monet kaipailivat, että Töölönlahdella olisi avoin, ilmainen tapahtumapaikka.
    Vähän sellainen kuin VR:n makasiinit.

Näin kysyttiin

Ylioppilaslehti tiedusteli syys-lokakuun vaihteessa nettikyselyllä Helsingin yliopiskelijoiden mielipiteitä Helsinkiin liittyvistä asioista. Kysely lähetettiin ainejärjestöjen tiedottajille, jotka lähettivät kyselyn eteenpäin ainejärjestöjen omille sähköpostilistoille Yli 40 kohdan kyselyyn vastasi yhteensä 544 opiskelijaa. Aktiivisimpia vastaajia olivat humanistisessa, valtiotieteellisessä ja lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskelevat. 65 prosenttia vastaajista oli naisia.

Hei, sinä humanistisessa tai valtiotieteellisessä opiskeleva nuori nainen!
    Viihdyt Helsingissä. Kaupunki on sinusta kompaktin kokoinen, ei liian suuri eikä liian pieni. Meri ja luonto ovat lähellä. Olet matkannut ympäri maailmaa ja tiedät, mitä Helsingistä puuttuu, mutta olet silti varsin tyytyväinen kotikaupunkiisi.
    Käytät hyväksesi kaupungin kulttuuritarjontaa, etenkin museoita, elokuvatapahtumia ja konsertteja, joihin pääset paikalle mielestäsi hyvin toimivan joukkoliikenteen avulla.
    Et haluaisi muuttaa pois keskustan kerrostaloasunnostasi, jossa asut vuokralla. Kannatat ruuhkamaksuja, mutta oudoksut pormestarimallia. Haluat laillisia graffitipaikkoja. Sunnuntaina 26. lokakuuta tulet lähes varmasti raahautumaan äänestyspaikalle ja kirjoitat äänestyslappuun jonkun vihreän ehdokkaan numeron.
    Tällainen sinä keskimäärin olet, ainakin jos Ylioppilaslehden kyselyä on uskominen.

Helsingin pormestari

Osmo Soininvaara, onneksi olkoon, Helsingin yliopiston opiskelijat ovat valinneet sinut kaupungin uudeksi pormestariksi.
    ”Niinkö? Tämähän oli ilahduttavaa!”
    Millä mielellä ottaisitte vastaan pormestarin tehtävät?
    ”Täytyy sanoa, että vaikka joissakin asioissa olen hyvä, niin kaikkia kaupunginjohtajan ominaisuuksia minussa kyllä ei ole. Formaaleissa tilaisuuksissa esiintyminen ja pukeutuminen, tyhjänpäiväisten puheiden pitäminen ja niin edelleen eivät oikein kiinnosta. Vaikka kyllähän sitä maailmassa on toki monenlaisia pormestareita. Tapasin juuri Bogotan entisen pormestarin, joka oli kyllä erittäin veikeä kaveri. Hänen saappaisiinsa olisin suostunut mielelläni.”

Myös heitä ehdotettiin:

Jussi Pajunen, Pekka Sauri, Paavo Arhinmäki, Sauli Niinistö, Jyrki Kasvi, VR:n kivimies

Opiskelijoiden kaupunkisopimus

Tutkijat yllättyivät vastaajien urbaaneista asumistoiveista.

Mitä yhteistä on kuntaveron nostamisen kannattamisella, julkisten palveluiden suosiolla ja kerrostalopainotteisella vuokra-asumisella?
    Nämä teemat nousivat vahvasti esiin Ylioppilaslehden kaupunkikyselyssä, mutta kaupunkitutkimuksen professori Anne Haila löytää asioille myös toisen yhteyden.
    ”Ne kaikki viittaavat asiaan, josta kaupunkisuunnitellussa puhutaan kaupunkisopimuksena. Kyseessä on Manuel Castellsin käyttämä termi siitä, kuinka ihmiset ovat sitoutuneita kaupunkiin ja ovat osa sitä”, Haila sanoo.
    Ylioppilaslehti näytti kyselyn tulokset kahdelle asiantuntijalle, Hailalle ja Sami Myllyniemelle. Anne Haila on Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen professori, Myllyniemi puolestaan Nuorisotutkimusseuran tilastosuunnittelija. Hän on ollut kokoamassa uunituoretta Nuorisobarometria, jonka tämän vuoden teema on nuorten suhde kuntaan ja paikalliseen vaikuttamiseen.

Hailan mielestä kyselyn avovastauksista näki hyvin, kuin opiskelijat ovat matkustelleet ympäri maailmaa.
    ”Osataan toivoa kaikenlaista autonomisista sosiaalikeskuksista rennompaan meininkiin. Ja kyllähän tässä suhteessa Helsinki on kehittynyt aivan huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja johto ovat aika kuuntelevaisia”, Haila väittää.
    Professoria Helsingin saama arvosana, kahdeksan miinus, ei yllätä.
    ”Pidän sitä aika hyvänä arvosana. Tietysti se olisi voinut olla korkeampikin. Arvosanasta näkyy hyvä kaupunkisuunnittelu ja -säätely. Ihmiset ovat vertailleet kaupunkeja ja nähneet, että täällä ovat asiat hyvin.”
    Nuorisobarometria koonnutta Myllyniemeä Helsingin saama hyvä arvosana ihmetyttää.
    ”Se kuulostaa tosi korkealta, vaikka myös meidän tutkimuksissamme Helsinki on yleensä pärjännyt hyvin. Tampere on tosin yleensä ollut vielä pikkaisen parempi,” Myllyniemi osaa kertoa.

Opiskelijoiden innokkuus kaupunkiasumiseen on koko Suomen nuorten mielipiteitä seuraavasta tutkijasta yllättävää.
    ”Asumistoiveiden urbaanius, se, että yli puolet haluaa asua kerrostalossa keskustassa ja vain kymmenen prosenttia maaseudulla, ei vastaa yleisiä käsityksiä suomalaisten, ei edes kaupunkilaisten nuorten, toiveista. Ympäristöministeriön kyselyssä 2007 toiveiden huippu oli pientalo esikaupunkialueella jonkun suuremman kaupungin läheisyydessä”, Myllyniemi sanoo.
    ”Ehkä tässä opiskelijoiden tulevaisuushorisontti on ollut lyhyempi. He ovat vastanneet nykyisten toiveiden mukaan”, hän epäilee.
    Toinen tutkijaa yllättänyt tulos löytyi kuntaliitosten puolelta.
    ”Opiskelijoiden into yhdistellä pääkaupunkiseudun kaupunkeja on kyselyssä suuri. Kun Nuorisobarometrissä katsotaan pääkaupunkiseudun nuoria, kannatus oli vain kymmenen prosentin luokkaa. On yllättävää, jos koulutuksella on näin selvä yhteys mielipiteeseen.”
    Muita huomattavan erikoisia tuloksia Myllyniemi ei löytänyt.
    ”Korkeasti koulutetut opiskelijat ovat todella aktiivisia ja kantaaottavia. Tulokset ovat sen mukaisia.”

Matti Markkola

HELSINKI-KYSELYN TULOKSET

Haluatko muuttaa pois Helsingistä?

Kyllä 30 %, En 70 %

Näistä kaupungeista mieluiten asuisin:

Tukholmassa 24,8 %

Barcelonassa 15,8 %

Pariisissa 15,6 %

New Yorkissa 15,2 %

Porvoossa 12,4 %

Espoossa 10,9 %

Rovaniemellä 5,4 %

Terassit auki!

Terassien sallittu aukioloaika (klo 22) on:

Sopiva. 47,8 %

Liian aikainen. Terassien pitäisi saada olla auki myöhempään. 49,5 %

Liian myöhäinen. Terassien pitäisi mennä kiinni aiemmin. 2,6 %

Pohjois-Korean äänestysinto

Äänestätkö vaaleissa?

Kyllä 95,2 %

Ei 4,8 %

Vihreä diktatuuri

Top 3 puolueet:

Vihreät 50 %

Kokoomus 14,6

Vasemmistoliitto 12,8 %

Verot ylös

Jos Helsingin rahat eivät riitä palvelujen tuottamiseen, paras toimenpide olisi:
Nostaa kuntaveroa. 75,1 %

Säästää palveluista. 14,1 %

Ottaa velkaa. 10,8 %

Potkut pormestarille

Helsingin pitäisi siirtyä pormestarimalliin.

Kyllä. Pormestari valittaisiin suoralla kansavaalilla. 23,2 %

Kyllä. Valtuusto valitsisi pormestarin. 6,4 %

Ei. Nykyinen ammattijohtamiseen perustuva malli on hyvä. 70,5 %

Lisää kansanäänestyksiä

Helsingissä pitäisi järjestää neuvoa antavia kansanäänestyksiä.

Kyllä 66,8 %, Ei 33,2 %

Espoo kelpaa, Järvenpää ei

Muista kaupungeista Helsinkiin pitäisi yhdistää:

Espoo 45,9 %

Vantaa 44,9 %

Kauniainen 34 %

Sipoo 6,7 %

Kerava 2,7 %

Kirkkonummi 2,7 %

Tuusula 1,7 %

Järvenpää 1,1 %

Kuntaliitosten sijaan tarvitaan pääkaupunkiseudun maakunta 6,7 %

Helsinkiin ei tarvitse yhdistää muita kaupunkeja 46,5 %

Stadi on sopivan snadi

Helsingin pitäisi pyrkiä:
Väestömäärän pitämiseen ennallaan. 60 %
Väestönkasvuun. 21,6 %
Väestön väheneminen on vain hyvä asia. 18,4 %

Kerjääminen kielletty

Kerjääminen pitäisi kieltää järjestyssäännöissä.

Kyllä 57,2 %

Ei 42,8 %

Ei nollatoleranssille

Oikea tapa suhtautua graffiteihin on:

Laillisten graffitipaikkojen järjestäminen. 87,2 %

Nollatoleranssi. 12,8 %

Ruuhkamaksut kehiin

Pääkaupunkiseudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut:

Kyllä 80,8 %

Ei 19,2 %

Yksiöitä Kamppiin

Haluaisin mieluiten asua:
Kerrostalossa keskustassa 53,3 %

Omakotitalossa taajamassa 22 %

Rivitalossa lähiössä 14,5 %

Maaseudulla 10,2 %

Helsinkiin pitäisi saada lisää:
Valtion tukemia vuokra-asuntoja 72,2 %

Yksiöitä 56,9 %

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 45,4 %

Kattopuutarhoja 43,9 %
Ullakkoasuntoja 43,7 %
Omistusasuntoja 24,1 %
Suuria perheasuntoja 23 %
Pilvenpiirtäjiä 22,2 %
Asuntolaivoja 21,3 %

Rivitaloja 19,3 %
Omakotitaloja 15,1 %

Kirjasto keskustaan

Mieluummin kävisin:

Pienessä lähikirjastossa. 45,9 %

Laadukkaassa keskustakirjastossa. 54,1 %

Ei puutarhakaupunkimallille

Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa pitäisi mielestäni pyrkiä:
Pienistä kylistä koostuvaan, hajakeskitettyyn puutarhakaupunkimalliin. 16,6 %

Matalaan ja tiiviiseen kaupunkimalliin, jota yhdistää raideliikenne. 83,4 %

Pyörä, metro, raitiovaunu

Helsingin liikennevälineiden kehittämisessä panostaisin ensin:
Pyöräilyyn 29,9 %
Metroon 27,9 %
Raitiovaunuun 19,5 %
Bussiin 14,3 %
Lähijunaan 7,2 %

Yksityisautoiluun 1,1 %

Ei ilmaista joukkoliikennettä

Joukkoliikenteen pitäisi olla Helsingissä ilmaista:

Kyllä 41,3 %

Ei 58,7 %

Kipuraja: 25 €

Opiskelijan Helsingin sisäisen kuukausilipun kipuraja on:
25 euroa 38,2 %

30 euroa 37,6 %

15 euroa 11,4 %
50 euroa 10,7 %
0 euroa, matkustan joka tapauksessa pummilla 1,7 %

100 euroa 0,4 %

KAINALOBOKSIT:

Parasta Helsingissä

”Matalat rakennukset.”

”Kirjastot.”

”Kierrätysmahdollisuudet.”

”Siisteys.”

”Turvallisuus.”

”Ulkoilureitit.”

”Monipuoliset palvelut.”

Lempikaupungista Helsinkiin

New Yorkin ympärivuorokautinen rytmi

Kööpenhaminan pyöräilykulttuuri ja -verkosto

Lontoon kulttuuritarjonta

Rooman tunnelmalliset julkiset tilat

Tokion siisteys

Wienin lukuisat kahvilat

San Diegon ilmasto

Lisää näitä

Agilityhalleja

Lentopallohalleja

Juhlatiloja, joissa vapaa catering

Bändikämppiä

Keikkapaikkoja

Urheilukenttiä pienille seuroille

Kävelykatuja

Kulttuuri kuuluu kaikille!

”Matalan kynnyksen tapahtumia, joihin on helppoa ja halpaa tulla. Kulttuuri kuuluu kaikille!”

”Enemmän edullista, helposti lähestyttävää hyvän musiikin tai esittävän taiteen tarjontaa.”

”Ilmaisia tai halpoja konsertteja ja tapahtumia myös talvella.”

”Eri ikäryhmiä yhdistäviä tapahtumia.”

”Lisää tiedetapahtumia ja avoimia ovia.”

”Taidenäyttelyitä ja ulkoilmatapahtumia, jotka suunniteltu myös lapsiystävälliseksi.”

”Ylipäätään taidetta kaduille ja arkeen.”

”Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian yhteyttä edistäviä yhteisnäyttelyitä.”

”Pieniä päihteettömiä naapurustofestivaaleja.”

”Rauhallisia DJ-keikkoja lähipuistoihin.”

Mansku on Mansku!

…mutta myös näitä ehdotettiin:

Keskusväylä

Karl Marxin tie

Loordinkatu

Alvar Aallon tie

Highway to Hel

Tätä Töölönlahdelle

Tanssilava

Opiskelija-asuntoja

Kahvila

Sata metriä korkea, harvinaisen karvaista kissaa esittävä patsas

Citykanikysymyksen lopullinen ratkaisu

”Niille pitäisi hankkia luontaisia vihollisia, ampua ja loukuttaa.”

”Tulisi suosia citykettuja, cityhaukkoja ja citypöllöjä helpottamalla niiden pesiytymistä kaupunkiin.”

”Ehkäisypillerit kehiin!”

”Ne pitäisi siirtää Nurmijärvelle.”

”Kanit voisi troolata kahden mopon väliin viritetyillä verkoilla ja syödä.”

”Citykanijahti kauniina kesäiltana. Leffalippu per elävä kani.”

”Nuolella henki pois ja lihat myyntiin. Turkiksista töppösiä vauvoille.”

”Halla korjaa.”

”Vaikea kysymys. Söpöjä tuholaisiahan ne ovat.”

”Mitä ihmettä cityihmisille pitäisi tehdä?”