Hoas suunnittelee rakentavansa noin kaksisataa uutta asuntoa vanhojen talojensa tonteille, ullakoille ja toimistotiloihin. Opiskelija-asuntosäätiö hakee täydennysrakentamisesta helpotusta opiskelijoiden asuntopulaan.
Määrä vastaa kolmea tai neljää uudistaloa. Jos kaikki sujuu hyvin, kaikki asunnot ovat valmiit vuoteen 2015 mennessä.
Pisimmällä suunnitelmat ovat Opastinsilta 2:ssa Itä-Pasilassa. Taloyhtiön alakerroksen vähän käytetyt toimistotilat ja ullakko on määrä muuttaa asunnoiksi. Taloon tulisi 14 uutta asuntoa. Hoas suunnittelee aloittavansa rakennustyöt ensi keväänä.
Hoas alkoi kiinnostua täydennysrakentamisen mahdollisuuksista viitisen vuotta sitten.
”Maan hinta opiskelija-asumiseen sopivilla paikoilla nousi niin korkeaksi, että kaikki keinot oli otettava käyttöön”, sanoo Hoasin toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi.
Vuonna 2004 Hoas päätti selvittää, mihin sen kiinteistöihin voisi suhteellisen helposti rakentaa uusia asuntoja. Samalla se tutki, mitkä muussa kuin asuntokäytössä olevat rakennukset voisi muuttaa asunnoiksi.
Tässä yhteydessä esimerkiksi Otaniemen uimahalliin päätettiin rakentaa yksiöitä. Viisitoista asuntoa valmistui viime keväänä.
Suurin selvityksen pohjalta aloitettu projekti on Espoon keskukseen, Siltakuja 2:n tontille suunniteltu uudistalo. Taloon on määrä saada 70-98 asuntoa. Ullakkoasuntoja Hoas aikoo rakentaa Pasilan lisäksi Kylänevantielle Etelä-Haagaan.
Ullakkorakentamista rajoittaa moni asia. Kaavoittajat ja talojen naapurit eivät aina suhtaudu innokkaasti talojen korottamiseen. Tosin nyt Helsingin kaupunki on hakenut Uudenmaan liitolta lupaa, joka sallisi ullakkorakentamisen koko kaupungissa.
Tämä helpottaisi myös Hoasin tilannetta: nykyiset projektit voisivat edetä nopeammin. Valkjärvi toivoo myös, että taloihin saisi rakentaa uusia kerroksia. Silloin laajentamismahdollisuuksia löytyisi lisää. Ullakkorakentaminen ei myöskään ole halpaa.
”Lisäasuntojen tekeminen on konstikasta”, sanoo Hoasin projektipäälikkö Jouni Hiltunen.
”Se maksaa vähintään saman verran kuin uuden rakentaminen, ehkä enemmänkin.”
Kun asuntoja tulee lisää, vaativat rakennusmääräykset myös väestönsuojien ja parkkitilojen laajentamista.
”Esimerkiksi viiden lisäneliön tekeminen valmiiseen väestönsuojaan ei ole ihan helppo juttu”, Hiltunen sanoo.
Taloudelliset edut tulevatkin vasta kiinteistön käytöstä. Valkjärven mukaan esimerkiksi 14 lisäasunnon tekeminen Opastinsilta 2:een ei juuri nosta talon käyttökustannuksia.
”Lisäksi asuminen on testattua. Näistä kohteista tiedetään, että ne sopivat opiskelija-asunnoiksi”, Valkjärvi sanoo.
Tonttipulan syynä vaatimukset, kaavoitus ja maan hinta
Hoasin asuntojonossa oli vielä syyskuun puolessavälissä 5800 opiskelijaa. Vaikka asuntopula aina hellittää syksyn edetessä, olisi uusille asunnoille pääkaupunkiseudulla tarvetta. Mikä niiden rakentamista viivyttää?
Hoasin toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi nimeää kaksi syytä: rakennuskustannukset ja tonttimaan hinta. Rakentamisen noususuhdanne on nostanut sekä materiaalien että työn hinnan sietämättömän korkeiksi. Siihen tullee muutos, sillä rakentamistahti hidastuu.
Sen sijaan tonttimaan saatavuus ei pääkaupunkiseudulla näytä paranevan.
Miksi opiskelija-asunnoille on niin vaikea löytää paikkoja, vaikka maallikon silmään vapaata maata näyttäisi riittävän?
Yksi syy ovat opiskelijoiden vaatimukset. Julkisen liikenteen varassa elävät opiskelijat eivät luonnollisesti halua lähteä hankalien matkojen päähän kampuksista. Valkjärven mukaan eniten kysyntää olisi Helsingissä raitiovaunureittien varrella olevista asunnoista.
Siellä maan hinta on luonnollisesti korkea, ja jos tontti löytyy, sen rakentaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Kumpulan kiilaan viime vuonna rakennettuihin taloihin jouduttiin tekemään monimutkaisia ratkaisuja. Kustaa Vaasan tien puoleiselle luhtikäytävälle aukeavissa asuntojen ovissa ei ole melun takia edes postiluukkuja.
Toinen syy on hidas kaavoitus. Opiskelijoille sopivia tontteja voisi kaavoittaa lähinnä olemassa olevan kaupunkirakenteen sekaan, eikä se aina käy lähistön asukkaille. Valitusprosessit ovat pitkiä.
Hidas kaavoitus myös nostaa maan hintaa muun muassa Vantaalla, missä kaupunki ei halua liikaa asukkaita. Jo nykyistenkin palvelujen tuotannossa on riittävästi taloudellista taakkaa.
Tärkein syy on kuitenkin opiskelijoiden maksuvalmius. Hoas ei voi käyttää kovin kalliita tontteja, sillä se ei halua nostaa vuokriaan kovin korkeiksi.
Valkjärven mukaan Hoasin uusien asuntojen keskimääräinen vuokra on nykyään 17 euroa neliöltä. Toimitusjohtajan mukaan ollaan jo kipurajalla: kaksikymmentä euroa on opiskelijalle jo liikaa.
Ville Seuri
