05. syyskuuta 2008
Teksti:

Latinan alkeistason oppikirja Elementa Linguae Latina ei päästä helpolla. Se alkaa latinankielisillä tekstinpätkillä, jotka käsittelevät roomalaisia jumalia.
    Hyvää päivää, nimeni on Claudia. Mikä sinun nimesi on? -vuoropuhelua ei ole luvassa myöhemminkään.
    Sen sijaan jo toisella sivulla opiskellaan ablatiivin käyttöä.
    Helsingin yliopiston latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastina Kahlos on opettanut latinan peruskursseja. Hänen mukaansa kieltä on vaikea opettaa tai hallitakaan ilman kielioppia, jossa on runsaasti opeteltavia muotoja.
    ”Kieliopin opiskelusta on kyllä hyötyä muiden kielten opiskelussa. Silloin kieli ei ole mössöä, vaan siinä on rakenteet. Latinan kielioppi on looginen, mikä varmaan ilahduttaa matemaattisia ihmisiä.”

Kahlos kertoo, että latinan opiskelussa riemastuttaa myös se, että silmät avautuvat sen myötä kielen ja kulttuurin kerroksille.
    ”Kaikki mitä länsimaissa nykyisin on, perustuu aika pitkälle siihen, mitä antiikissa oli. Vaikka Suomi ei ollut osa Rooman valta- kuntaa, sama kulttuuri levisi tänne kristillistymisen myötä.”
    Tosiaankin. Elementa Linguae Latina vilisee sanoja ja asioita, jotka ovat tuttuja espanjan, saksan ja englannin tunneilta. Koko tapamme hahmottaa kielioppia pohjautuu roomalaisten kielitieteilijöiden työlle, muistuttaa Kahlos.
    ”Muiden kielten normatiiviset kieliopit on muokattu sen mukaan. Suurin osa kieliopin käsitteistäkin tulee latinasta.”

Peruslatinan oppimiseen kuluu noin yksi lukuvuosi. Koska kieltä ei puhuta, keskusteluharjoituksiin ei tarvitse tuhlata aikaa.
    Se on sääli, sillä latinan ääntäminen olisi suomalaiselle helppoa.
    ”Pitää vain muistaa pitkät ja lyhyet vokaalit, joita ei voi päätellä kirjoitetusta muodosta. Pitää esimerkiksi tietää, ettei sana forum äänny foorum vaan forum.”
    Puhuttu latina on oma lajinsa. Sen harrastajat kuuntelevat esimerkiksi Ylen latinankielisiä uutisia. Nuntii Latini lähetetään kerran viikossa, ja se löytyy podcastina Ylen sivulta. Uutistenlukijan latina vie ajatukset keskiaikaisiin kirkonmenoihin. Ummikolle ymmärrettäviä ovat vain erisnimet.

Jotta nykymaailmasta kertovia uutisia voidaan lukea latinaksi, tarvitaan uudissanoja.
    Niitä kehittelevät nykylatinistit. Vatikaanissa on kokonainen asialle vihkiytynyt virasto.
    Nykylatinan sanakirja vuodelta 2006 kertoo, että internetliittymä on latinaksi conexio interretialis, kävelysauvat baculi ambulatorii ja vegaani extremista frugivorus .
    Siihen nähden, että latina on kuollut kieli, se herättää paljon intohimoja. Englantia tai saksaa opiskeleva tuskin törmää Suomea halkovaan murrerajaan opetuksessa. Toisin on latinan kohdalla.
    ”Helsingissä Caesar äännetään keesar ja Turussa kaisar. Jyväskylässä se on myös keesar”, Kahlos kertoo.

Ninni Lehtniemi

Näillä alkuun

– Mene rohkeasti alkeiskurssille. Niitä järjestävät yliopistot ja työväenopistot.

– Latinankielisen kirjallisuuden lukemista helpottaa, jos ottaa avuksi siitä jo tehdyn suomenkielisen käännöksen.

– Lue Catullusta, jonka runot rakkaudesta, intohimosta ja tuskasta ovat ajattomia ja helposti lähestyttäviä. Kokkaa todellista klassikkoruokaa Apiciuksen resepteillä. Tavoitteena on maustaa ruoka niin, että syöjät eivät tunnista pääraakaaineita.

– Ylen latinankieliset uutiset ovat melko ymmärrettävää kieltä. Jos puhe soljuu liian nopeasti, kannattaa etsiä käsiinsä niistä koostettuja kirjoja.

– Solmi kansainvälisiä latinistikontakteja internetissä. Lue latinankielistä Wikipediaa, Vicipaedia Latinaa. Pelaa latinankielisiä, antiikkiin sijoittuvia rooli- ja fantasiapelejä. Hikaritärppi Pidä puhe tai kirjoita rakkausruno latinaksi. Noudata luomisprosessissa antiikin kaunopuheisuuden sääntöjä. Nousukasmoka Tosilatinisti ei arvosta Veni, vidi, vici -tyylisten kuluneiden lentävien lauseiden tiputtelijaa, vaan ajattelee hänestä mielessään O tempora, o mores! Tai korkeintaan muistaa, että Errare humanum est.