16. toukokuuta 2008
Teksti:

Kysymys lukukausimaksuista jakaa selvästi Helsingin yliopiston (HY) rehtoriehdokkaita. Noin puolet kandidaateista suhtautuu sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville että suomalaisille opiskelijoille asetettaviin lukukausimaksuihin kielteisesti. Toinen puoli kannattaa lukukausimaksuja muodossa tai toisessa.
    Suomalaisille opiskelijoille asetettaviin lukukausimaksuihin myönteisesti suhtautuvat hammaslääketieteen professori Jukka Meurman, kansantaloustieteen professori Yrjö Vartia ja varauksella myös maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kola.
    Hallitusohjelmaan on kirjattu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu. Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) ei ole toistaiseksi vienyt asiaa eteenpäin.
    Ylioppilaslehti tiedusteli rehtoriehdokkaiden lukukausimaksukantaa sähköpostikyselyllä toukokuun alussa.

Professori Jukka Kolan mielestä lukukausimaksukysymykseen ei pidä suhtautua ”ei koskaan” -asenteella. Asiasta voidaan ainakin keskustella.
    ”Lukukausimaksuasia ei ole yksiselitteinen valinta (…), vaan siihen sisältyy myös muun muassa stipendijärjestelmä, opintosetelijärjestelmä, ehdollisuus esimerkiksi aikarajojen tai opintosuoritemäärien suhteen ja kansainvälisessä ulottuvuudessa myös koulutuksen myyminen”, hän sanoo.
    Professori Meurman puolestaan uskoo, ettei lukukausimaksuja voida välttää.
    ”Suhtautumiseni lukukausimaksuihin on liberaali. Käsitykseni on, että ennemmin tai myöhemmin ne jossain muodossa otetaan käyttöön myös Suomessa”, hän toteaa.
    Meurman ei kuitenkaan kannattaisi suomalaisopiskelijoiden lukukausimaksuja, mikäli ne sidottaisiin sakkomaksuina valmistumisaikoihin.
    Professori Yrjö Vartian mukaan on selvää, että lukukausimaksuja tarvitaan.
    ”Emme voi kouluttaa puolta intialaisista, bangladeshilaisista ja kiinalaisista ilmaiseksi. Emmekä muuten voi kouluttaa viittäkymmentä prosenttia suomalaisistakaan ilmaiseksi. Kuten John Maynard Keynes jo sanoi, there is no such thing as a free lunch”, hän sanoo.
    Radikaaleihin toimiin Vartia ei kuitenkaan lukukausimaksukysymyksessä ryhtyisi. Opiskelijoille voitaisiin hänen mielestään aluksi asettaa maksu esimerkiksi tenttiin ilmoittautumisesta. Tämä sekä kattaisi kustannuksia että vähentäisi turhaa työtä laitoksilla, kun turhat ilmoittautumiset jäisivät pois.
    ”Maksu voisi olla vaikka kahden puolen litran kaljatuopin hinta.”

EU- ja ETA-maiden maksut periaatteessa hyväksyviä, mutta suomalaisten maksuja vastustavia rehtoriehdokkaita on viisi: teologisen tiedekunnan dekaani Aila Lauha, valtiotieteellinen tiedekunnan dekaani Hannu Niemi, matemaattis-luonnontieteelliden tiedekunnan varadekaani Markku Löytönen, biotieteellisen tiedekunnan dekaani Jari Niemelä sekä vararehtorit Thomas Wilhelmsson ja Hannele Niemi.
    Vararehtori Niemi rajoittaisi kuitenkin hallituksen kaavaileman lukukausimaksukokeilun Erasmus Mundus -tyyppisiin vaihto-ohjelmiin. Tällaisissa ohjelmissa opiskelijalle on varattu rahoitusta opintomaksuihin.
    ”Tällä hetkellä suomalaiset yliopistot joutuvat epäedulliseen asemaan, koska ne eivät voi ottaa vastaan koulutustehtävään tarvittavaa todellista rahoitusta”, Niemi sanoo.
    Dekaani Niemelä puolestaan peräänkuuluttaa kunnollista ”markkinatutkimusta” siitä, mikä suomalaisen korkeakoulumaailman houkuttelevuus maksujen kanssa olisi.

Kaikkia lukukausimaksuja vastustavat oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, vararehtori Johanna Björkroth ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Paakki.
    Vahvimmin asiaa kommentoi Patomäki, jonka mukaan kaikille yhtäläinen julkisin varoin maksettu koulutus ja tutkimus on ”oikeudenmukaisen yhteiskunnan, demokratian ja kriittisen järjenkäytön edellytys”. Patomäen mukaan ulkomaalaisia opiskelijoita on kohdeltava kosmopoliittisen vieraanvaraisuuden periaatteen mukaan, ja myös heidän opiskelunsa on oltava maksutonta.
    Suurin osa rehtoriehdokkaista suhtautuu lukukausimaksukannasta huolimatta myönteisesti tilauskoulutukseen, eli korkeakoulujen mahdollisuuteen myydä tutkintoon johtavaa koulutusta ulkomaalaisille ostajille.
    Fysiikan professori Juhani Keinonen ja lääketieteen professori Matti Tikkanen eivät vastanneet Ylioppilaslehden kyselyyn.

Edit 20.5. Professorit Keinonen ja Tikkanen vastasivat Ylioppilaslehden kyselyyn lehden mentyä painoon. Lue Keinosen ja muiden Ylioppilaslehden rehtoritenttiin vastanneiden vastaukset kokonaisina.

Rehtorivaalit pidetään 27.5.

Johtotason pätkätyö

Yliopistolain valmisteluun liittyvä rankka prosessi ei näytä vähentäneen Helsingin yliopiston rehtorin pestin houkuttelevuutta. 15 rehtoriehdokasta on enemmän kuin miesmuistiin.
    Pyrkyä akateemiselle aitiopaikalle ei hidasta näemmä edes se, että tiedossa lienee tavallista lyhyempi pesti: Jos suunnitelmat pitävät, siirtyy rehtorin nimitysoikeus vuonna 2010, uuden yliopistolain myötä, julkisoikeudellisessa säätiössä yliopiston hallitukselle.
    Rehtori on mitä luultavimmin valittava tällöin uudelleen.

Ylioppilaslehden tietojen mukaan HY:n rehtoriksi ei ole selvää suosikkia – tai suosikkia lainkaan. Jännitystä lisää se, että kaksikierroksisessa vaalissa 130 henkisen kollegion äänet voivat hajautua niin laajalle, että toiselle kierrokselle pääsevät kaksi ehdokasta valitaan liki arpapelillä.
    Tavallisesti tiedekunnat äänestävät rehtorin vaaleissa melko yhtenäisinä tukien oman alansa tieteen tekijää. Tällä kertaa useasta tiedekunnasta on enemmän kuin yksi ehdokas, ja oman alan suosiminen vaatii äänien vahvaa keskittämistä etukäteen.
    Tiedekunnista suurin edustus kollegiossa on lääketieteellisellä, humanistisella ja matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla. Jäsenet edustavat professorikuntaa, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita.

Elina Kervinen