Pikkutakkiin sonnustautunut mies vaeltaa Ateneumin näyttelyvieraiden seassa ja kuuntelee rätisevää radiota. Klassista suomalaistaidetta esittelevässä näyttelyssä hän lähestyy kuusikymppistä herrasmiestä, ja kuiskaa tälle yllättäen: tämä radio on puhelin tuonpuoleiseen.
Herrasmies häkeltyy. Hän vilkuilee sivuilleen etsien soveliasta tilaisuutta livahtaa karkuun sekopään pakeilta.
Radiomies ei ole kuitenkaan sekopää vaan ensimmäistä kertaa larppaava Mauri Laakso, 45.
Työkseen luokanopettajia kouluttava Laakso ottaa osaa Ateneumissa järjestettävään Katve-eloroolipeliin.
Pelissä Laakson hahmon on tarkoitus löytää radion avulla vastaus siihen, minne muusat ovat kadonneet maailmasta.
”En osannut odottaa, että radiosta tulisi mitään. Luulin, että se oli vain symbolinen väline”, Laakso nauraa pelin jälkeen.
Laakson hahmo ei löytänyt etsimäänsä.
”Monta antoisaa keskustelua sen sijaan tuli vastaan.”
Laakso innostui hämmentämään näyttelyvieraita muullakin kuin radiollaan.
”Lauloin Schumannin Wenn ich deine Augen seh`n. Olen puoliammattilainen laulaja ja ihmiset nauttivat esityksestä. Jotkut kyllä näyttivät katsovan, että onkohan tuo järjissään.”
Elämää suurempaa -näyttelyssä järjestettyyn Katve-larppiin osallistui kaikkiaan seitsemäntoista pelaajaa. Muille näyttelyvieraille pelistä ei etukäteen kerrottu, eivätkä pelaajat tienneet, ketkä olivat mukana. Mysteeripelissä hahmojen on tarkoitus etsiä tauluista erilaisia viestejä.
”Löysin lattialta, tuoleilta ja peilien takaa hääkarkkeja, joihin oli piilotettu vihjeitä muusista ”, kertoo tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva larppaajakonkari Henna Warva, 25.
Hän esitti hahmoa, joka etsi muusista innoitusta gradulleen.
Pelin järjestäneen kuvataiteilija Oona Tikkaojan mukaan lopullisia vastauksia ei ollut tarkoituskaan löytää.
”Muusien kohtaloon ei ole vastausta.”
Larpin perimmäinen tarkoitus oli miettiä, miten museokäyttäytymistä voisi hiukan nyrjäyttää.
”Meidät on kasvatettu siihen, että museossa ollaan nätisti, mutta miksi näin pitäisi olla? Pelin tarkoitus oli saada museoon hässäkkää ja ihmisille kokemuksia eri henkilönä olemisesta.”
Eloroolipeli oli osa Tulevaisuuden taidemuseo -hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää valtion museoita yleisön toivomusten perusteella.
Auttaako larppaaminen katsomaan itse teoksia uudella tavalla?
Warvan mielestä ei.
”Pidän teoksista muutenkin. Itse museossa käymisen kokemukseen peli toi uudenlaisen näkökulman”, Warva tuumii.
Janne Luotola
