16. toukokuuta 2008
Teksti:

Innovaatioyliopiston tulevasta nimestä vitsaillessa on liki unohtunut, että omallakin tontilla riittää nimettävää. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Leppätalo, tuo rakas riidankylväjä, tarvitsee arvonsa mukaisen tittelin työnimen tilalle.
    Ja Ylioppilaskuntahan ottaa asian vakavasti: nimikilpailu päättyi juuri, ja arvovaltainen raati pohtii asiaa kesällä. Tulos julkistetaan marraskuussa HYY:n vuosipäivänä.
    Mitä nimestä sanovat sitä odotellessa asiantuntijat?

HYY Yhtymän pitkäaikaisen toimitusjohtaja, nyt jo eläkkeelle jäänyt Tapio Kiiskinen toteaa alkuunsa, että näissä asioissa on hyvä lähteä historiasta: Kun tonttia ja asemakaavaa aikanaan hankittiin, työnimenä oli Kolmas ylioppilastalo. Leppätalo paikasta tuli, kun hankkeeseen liittyi kaupungin ohjaamana kompromissina toinen osapuoli, Helsingin kauppakorkeakoulun säätiö. Silloin ei voitu enää puhua vain ylioppilaista.
    ”Alueen perinteenähän ovat olleet academica-pohjaiset nimet. On Domus Academica, Hostel Academica ja Casa Academica naapurissa”, Kiiskinen pohtii.
    Academican väännös olisi siis mahdollinen. Eikö mitään uudempaa?
    ”Sellaista suurnaista tai -miestä ylioppilaskunnalla ei ole ainakaan viime vuosikymmeninä ollut, jolle talon voisi nimenä omistaa”, ex-pomo sanoo.
    Ei siis Kiiskinen?
    ”Ottaisin tuollaisen ehdotuksen humanistihuumorina.”
    ”Taloja nimetään yleensä vain edesmenneiden mukaan. Välitön exit ei ole suunnitelmissani, mutta eihän sitä koskaan tiedä tässä korkeassa iässä koska paliskunnan vaihto tulee eteen”, Kiiskinen sanoo.
    Hän antaisi talolle nimeksi Uusi Akatemia.
    ”Siitä voisi sitten kulloinenkin luova opiskeleva nuoriso kehitellä arkikommunikaatioon sopivan käyttönimen. Näinhän tulee joka tapauksessa tapahtumaan.”

Ylioppilaskunnan historiaa tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe kuuluu HYY:n järjestämän nimikilpailun tuomaristoon, muttei ole vielä nähnyt kilpailun satoa.
    Kolben mielestä akateeminen maailma tarjoaa kuitenkin runsaasti vaihtoehtoja. Talo voisi olla vaikka Cum laude tai Laudatur. Tai sitten voisi ottaa mallia maailmalta.
    ”Tulin juuri Berliinistä, jossa katuja on nimetty historiallisten päivämäärien mukaan. Meilläkin voisi olla vaikka 26. marraskuuta -talo talo tai 13. toukokuuta -talo.”
    Ensimmäinen on HYY:n vuosipäivä ja toinen Floran-päivä, jota vietetään Maamme-laulun kantaesityksen kunniaksi.

HYY:n pääsihteeri ja tarkka hallintomies Arto Aniluoto puolestaan haluaa jäävätä itsensä nimeämiskeskustelusta: hän toimii sihteerinä tuomaristolle, kun HYY:n nimikilpailun tuloksia ruoditaan.
    ”Mutta noin periaatteessa olen aina ollut raflaavien nimien kannalla.”
    Kun Metsätalolle muutamia vuosia sitten haettiin nimeä humanistien muuttaessa taloon, Aniluoto oli innokkaasti nimen Baabelin torni takana.
    ”Taloon muutti kielitieteilijöitä, ja Baabelissahan Jumala Raamatun mukaan sekoitti kaikkien kansojen kielet.”

Lopuksi puhuu todellinen asiantuntija.
    Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtonen oli opiskeluaikanaan ylioppilaskunta-aktiivi. Nykyisessä virassaan hän on tottunut miettimään nimiasioita viikkojen ja kuukausien projekteina. Nytkin esiin on kaivettava kartta. Se näyttää, että vielä 1900-luvun alussa samalla paikalla oli Steniuksen kauppapuutarha.
    Lehtosen mukaan Leppätalo olisi kyllä hyvin suomalaiskansallinen nimi.
    ”Mutta se on lattea, eikä kerro toiminnasta mitään.”
    Nimen voisi antaa jonkin historiallisen henkilön, esimerkiksi Suomen ensimmäisen naisylioppilaan Emma Irene Åströmin mukaan. Mutta toisaalta Emma on jo museo Espoossa.
    Lehtonen heittääkin ehdotuksiksi myös Tuutorituvan ja Lyyran.
    ”Mutta eikö se Lyyra ole jo jokin… mikä se on?”

Vai sittenkin Aniluoto

Ylioppilaslehti kysyi toukokuun alussa lukijoiltaan nettikyselyllä, miten kolmas ylioppilastalo pitäisi nimetä.
    Valtaosa vastaajista tuntui jo kiintyneen työnimi Leppätaloon tai sen muunnokseen, Leppikseen. Suosiota saivat myös rahan tuhlaukseen viittaavat nimet, kuten Konkurssipesä, Rahareikä ja Kankkulan Kaivopiha.
    Kolmas selvä nimigenre oli akateeminen, yleväkin. Opiskelijat ehdottivat talon nimeksi muun muassa Tertiusta, Laudaturia ja Domus Liberaa (vapaa talo latinaksi).
    Ja toki varsin kelpo ehdotuksia olivat myös Hyytiö ja Hyytelö.
    Ehdotusten joukossa oli vain vähän henkilönimiä. Kolmannesta ylioppilastalosta voisi kuitenkin opiskelijoiden mielestä tulla Arto Aniluoto -talo HYY:n väistyvän pääsihteerin mukaan.

Elina Kervinen
Kuvitus Stina Salin