07. maaliskuuta 2008
Teksti:

Helmikuun kahdeksantena suomalaistutkijoiden sähköposteihin alkoi tipahdella huolestuneita viestejä venäläisiltä kollegoilta: viranomaiset olivat sulkeneet vuonna 1994 perustetun Pietarin eurooppalaisen yliopiston (EUSP). Paloturvallisuussyistä, sanottiin.
    Viesti tapahtumista levisi hetkessä. Pian akateeminen yhteisö Venäjältä Yhdysvaltoihin allekirjoitti verkkoadresseja, joissa toivottiin yliopiston pikaista avaamista.
    Tutkijat ja opiskelijat postittivat vetoomuksia yliopiston kohtalosta päättäville Pietarin alueen viranomaisille.

Moni näki EUSP:n sulkemisen oitis poliittisena painostuksena. Samaan aikaan yliopiston avaamisen puolesta kampanjoivalla kansainvälisen tutkijayhteisön verkkosivustolla korostettiin, ettei sellaisista asioista pitäisi huudella – poliittisilla syillä spekulointi vain vaikeuttaisi asioita.
    Näin voikin olla. Akateemisen yhteisön ja myöhemmin myös median reaktio Eurooppalaisen yliopiston sulkemiseen ei silti ollut lainkaan liioiteltu.
    Viime vuosina Kreml on pitänyt tiukassa otteessaan virallisen vallan haastavia kansalaisjärjestöjä ja vaikeuttanut opposition toimintaa. Kysymys siitä, ovatko tiukat otteet nyt siirtymässä Venäjällä myös tieteen kentälle, on voitava esittää. Olivatpa sulkemisen todelliset syyt lopulta mitkä tahansa.

EUSP on korkean tason tutkimusyliopisto, joka saa varansa kansainvälisiltä säätiöiltä. Se joutui vallanpitäjien silmätikuksi jo viime lokakuussa saatuaan EU:lta noin 900 000 dollarin rahoituksen vaalitarkkailun parantamista ruotivaan koulutusohjelmaan.
    Ohjelmaa pidettiin lännen sekaantumisena Venäjän asioihin, ja se lakkautettiin.
    Pietarin eurooppalaisen yliopiston uudet vaikeudet huolestuttivatkin heti myös Helsingin yliopistossa. HY on jo usean vuoden ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä EUSP:n kanssa. Yhdessä on toteutettu muun muassa suuria EU-rahoitteisia tutkimushankkeita, tohtorikoulutusta ja tutkija- ja opiskelijavaihtoa.
    Eurooppalainen yliopisto on valittu kumppaniksi, koska sitä pidetään yhteiskuntatieteiden alalla yhtenä maailman parhaista. Venäläisten yliopistojen joukossa se on tieteellisesti poikkeuksellisen korkeatasoinen.
    Parasta yhteistyössä on HY:n ja sen tutkijoiden kannalta ollut vastavuoroisuus: venäläistä yhteiskuntaa ja sen kehitystä on analysoitu käymällä tasapuolista tieteellistä keskustelua venäläisten huippututkijoiden kanssa. Ei ainoastaan analysoimalla naapurimaan yhteiskuntaa omasta suomalaisesta tai eurooppalaisista näkövinkkelistä.
    Jos korkealaatuisen tieteen tekeminen Venäjällä kuitenkin jatkossa vaikeutuu, saa arvokas yhteistyö – niin suomalaisen kuin koko kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa – pahan kolauksen.
    Lännessä Venäjää ymmärretään jatkossa heikommin.

Kovimmat vahingot kärsitään silti Venäjällä. Pietarin eurooppalainen yliopisto on perustamisestaan lähtien pyrkinyt vahvistamaan venäläistä tieteellistä keskustelua ja sitä kautta Venäläistä yhteiskuntaa.
    Tarkoituksena on ollut luoda maan lahjakkaille tutkijoille mahdollisuudet käydä korkeatasoista akateemista keskustelua Venäjällä ja Venäjältä käsin – estää aivovuoto.
    Mikäli vapaa tutkimustyö maassa vaikeutuu, ei seurauksia ole vaikea arvata: lahjakkaat tutkijat ja innokkaat opiskelijat joutuvat etsimään paikkansa akateemisina pakolaisina lännen yliopistoista.

Elina Kervinen