25. tammikuuta 2008
Teksti:

Lumisella rantatontilla kohoaa vaalea harjakattotalo – metsä- ja metalliteollisuusyhtiö Rauma- Repolan vanha edustustila Saimaan rannalla. Herraskaisesta historiasta muistuttaa rantasaunan seinään kiinnitetty kyltti, joka kertoo, että ensilöylyt heitti ”suomalaisen saunan suuri neuvostoliittolainen asiantuntija” V. D. Pugin vuonna 1987.
    Asumuksen tuore omistaja, Sami Sulkko, oli silloin 10-vuotias koululainen Seinäjoella. Nyt 30-vuotias Sulkko on Suomen nuorin kunnanjohtaja.
    Hän muistaa mainita, että Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto ovat yöpyneet sata vuotta vanhassa talossa.
    Täällä Sulkon kelpaa kalastaa ja rassata pyssyään. Metsästyksen hän aloitti viime syksynä, kun paikalliset hirvimiehet kutsuivat mukaan porukkaan.
    Ja heti tuli saalista:
    ”Elämäni ensimmäisessä passipaikassa, ensimmäisen 20 minuutin ajon jälkeen sain vasan.”
    Nuori mies on muutenkin tottunut saamaan haluamansa – nopeasti.
    Sulkko tuli pienen maalaiskunnan johtajaksi 28-vuotiaana Brysselistä, europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken erityisavustajan paikalta. Sitä ennen Sulkko oli häärännyt politiikassa kansanedustajien avustajana, keskustanuorten puheenjohtajana ja synnyinkaupunkinsa Seinäjoen kaupunginvaltuutettuna.
    Uusi virka pitää huolen siitä, ettei Sulkko jouda juuri tiluksillaan häärimään. Kunnanjohtajan työpäivät kestävät usein kellon ympäri.
    Tänä tammikuisena torstaina Sulkko on aloittanut työt 7.20. Kymmeneksi hän ajaa päivän ensimmäiseen palaveriin Juvalle, 40 kilometriä Sulkavalta Mikkeliin päin.

On pilvinen ja harmaa talvipäivä. Edes lumipeite ei riitä valaisemaan Juvan keskustaa, jonne lähiseutujen kunnanjohtajat ovat kokoontuneet puhumaan uudesta turvallisuussuunnitelmasta.
    Juvan poliisilaitoksella kahvia hörppivät Sulkon ja parin poliisin lisäksi Rantasalmen, Juvan ja Joroisten kunnanjohtajat sekä Puumalan tekninen johtaja.
    Muut ovat selvästi Sulkkoa vanhempia – ja verkkaisempia.
    Sulkko tuskastuu, kun poliisipäällikkö Ossi Pippuri meinaa varata seitsemän viikkoa aikaa turvallisuussuunnitelmaa valmistelevan työryhmän nimittämiseen. Nuori kunnanjohtaja nipistää ajan kolmeen viikkoon.
    ”Sehän ei vaadi kuin yhden puhelinsoiton jokaiselta kunnanjohtajalta vaikka saman päivän aikana niin työryhmä on sillä nimetty”, Sulkko kommentoi kokouksen jälkeen.
    Ripeys on Sulkon tavaramerkki, ja sen sulkavalaiset ovat saaneet huomata. Kolmikymppisen pohjalaisen kosmopoliitin ja reilun 3 000 asukkaan savolaisen muuttotappiokunnan toimintatavoissa on ollut yhteensovittamista.
    Sen myöntää myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen (kesk.).
    ”Vaikka muutos sinänsä olisi oikean suuntainen, eivät jahkailevat savolaiset aina tahdo pysyä Sulkon muutosvauhdin kyydissä”, Auvinen toteaa.

Ripeänkään nuoren miehen kunnanjohtajan ura ei auennut ensi yrittämällä. Ennen Sulkavaa Sulkko ehti hakea johtajaksi kymmeneen muuhun kuntaan, esimerkiksi Vampulaan, Multiaan ja Ruukkiin.
    Huh.
    Miksi ihmeessä?
    ”Pidän haasteista ja vauhdista”, Sulkko sanoo popsiessaan lounaaksi jauhelihakastiketta ja muusia Matkahuollon baarissa.
    Sulkavan kunnanviraston alakerrassa olevan kuppilan murkinat ovat tulleet viime aikoina kunnanjohtajalle tutuksi, sillä Sulkavan toinen talviravintola, Muikkukukko, on remontissa.
    Sulkko kertoo pitävänsä siitä, että näkee työssään kättensä jäljen. Hän on silminnähden tyytyväinen siitä, että pienessä kunnassa monet asiat kuuluvat kunnanjohtajan vastuulle.
    Sitä vastuuta hän on käyttänyt hanakasti. Puolessatoista vuodessa Sulkko on puolittanut kunnanhallituksen kokousten määrän, lakkauttanut kaksi kyläkoulua, yhtiöittänyt kunnan teknisen toimen ja lomauttanut kolmeksi viikoksi koko kunnan henkilöstön, myös itsensä.
    Huh. Huh.
    Ja kaikista näistä rajuista toimista huolimatta sulkavalaiset tuntuvat pitävän Sulkosta. Luottamushenkilöt yli puoluerajojen kehuvat miestä. Sulkko saa kiitosta etenkin sosiaalisuudestaan, avoimesta tiedotuslinjastaan ja kuralle olleen talouden tasapainottamisesta.
    Kuntaa uhanneet yt-neuvottelut voitiin perua säästökuurin ja nousseiden valtionosuuksien ansiosta.
    Paikallispoliitikkojen kehujen määrä on silti pienoinen yllätys: Sulkko valittiin kesällä 2006 virkaansa vasta tiukan kisan jälkeen.
    Kunnanjohtajan paikkaa tavoitteli yksitoista hakijaa. Monien vaiheiden jälkeen seurasi äänestys, jonka Sulkko voitti 12-9.
    Kolme rannalle jäänyttä hakijaa on valittanut päätöksestä Kuopion hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on yhä kesken.
    Sillä aikaa Sulkko on jo ehtinyt voittaa myös häntä vastaan äänestäneiden luottamuksen puolelleen.

Sulkko syntyi Seinäjoella laboratorionhoitajaäidin ja seurakunnan talousjohtajaisän esikoiseksi. Pienenä poika haaveili lentäjän ammatista.
    Myös tietokoneet ja ohjelmointi kiinnostivat sekä Sulkkoa että tämän pari vuotta nuorempaa pikkuveljeä. Veli onkin päätynyt tietokonealalle, mutta Sulkon harrastukset menivät uusiksi yläasteiässä, kun hän löysi politiikan.
    ”Kyllähän harrastukseni olivat viisitoistavuotiaasta parikymppiseksi hyvin erilaisia kuin samanikäisillä kavereilla”, erilaisissa seminaareissa ja koulutuksissa rampannut Sulkko naurahtaa.
    Lukion jälkeen Sulkko lähti Lapin yliopistoon ja valmistui sieltä yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2003. Opiskelijabileet jäivät vähiin etenkin viimeisenä kahtena yliopistovuotena, jolloin Sulkko toimi keskustanuorten puheenjohtajana.
    ”Monesti olin bileiden aikaan jossain reissussa. Kovin montaa kuntaa ei ole, joissa en olisi nuorisopolitiikan aikana käynyt.” Sulkko ei kaipaa takaisin politiikan pariin.
    ”Olen nähnyt sisältäpäin miten homma toimii, eikä se enää kiinnosta.”
    Tarkemmin hän ei suostu erittelemään, mikä politiikassa on alkanut rassata. Sen sijaan Sulkko kertoo yllättyneensä siitä, kuinka suuri taakka poliittinen tausta voi olla.
    Poliittinen menneisyys tuli vastaan myös kunnanjohtajaksi hakiessa.
    ”Yllättäen suurin rasitteeni oli vahvasti poliittinen taustani. Hakijat saattoivat muistaa minut jostain televisiohaastattelusta.”
    Jupinasta huolimatta Sulkko tuskin olisi nykyisessä virassaan ilman kepulaista taustaansa. Sulkavan kunnanvaltuuston 21 paikasta keskustalla on 12.
    Ei liene sattumaa, että puoluekirjastaan yhä kiinni pitävä Sulkko sai suljetussa lippuäänestyksessä juuri kaksitoista ääntä.

On helppo nähdä, mikä Sulkossa sulkavalaisia viehättää. Hän on rauhallinen ja elehtii hillitysti. Seinäjoen kasvatti ei silti ole pohjalaisen jäykkä vaan ajoittain jopa savolaisen lupsakka.
    ”En ole koskaan ollut millään tavalla impulsiivinen”, Sulkko kuvailee itseään.
    Kunnanjohtaja vakuuttaa, että hänellä on hyvät välit joka suuntaan.
    ”Jos asiat riitelevät, siitä on vielä pitkä matka henkilöiden riitelyyn.”
    Kun kunnanjohtaja iltapäivällä palaveeraa latuverkoston laajentamisesta, puheen sävy on myönteinen ja eteenpäin pyrkivä. ”No aivan varmasti onnistuu” ja ”sopii mainiosti” toistuvat Sulkon puheessa.
    Pikkupaikkakunnalla ei epäsosiaalinen johtaja pärjäisikään. Täällä kaikki tunnistavat kunnanjohtajansa.
    Päivän aikana Hulkon käsi nousee tervehdykseen tämän tästä – vaikka aivan jokaista morjenstamaansa hän ei vielä tunnistakaan.
    ”Aina menen kun kutsu käy”, sanoo Sulkko paikallisista tapahtumista. Kuntalaisten mielestä tässä on selvä ero aiempiin johtajiin.

Mutta se Sulkon vauhti. Se saattaa hirvittää kuntalaisia toisestakin syystä: kuinka kauan dynaaminen nuori johtaja jaksaa katsella ikääntyvän Sulkavan hiljaista kylänraittia.
    Huoli on aiheellinen, sillä pätevillä kunnanjohtajilla on kysyntää muuallakin. Hakijamäärät kunnanjohtajan virkoihin ovat nimittäin romahtaneet.
    Kymmenen vuotta sitten hakijoita oli virkaa kohti keskimäärin kahdeksantoista, nykyään enää kymmenkunta.
    ”Edellinen kunnanjohtajamme, nuori hänkin, oli toimessaan vain kaksi vuotta”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvinen kertoo.
    ”Keskustelimme Sulkkoa valitessa, olisiko kunta samassa tilanteessa taas parin vuoden päästä.”
    Sulkko itse vakuuttaa, ettei ole lähdössä Sulkavalta mihinkään.
    ”Se, että ollaan pari vuotta kunnassa ja sitten ruvetaan hakemaan muita töitä, ei todennäköisesti aiheuta kuin haittaa sekä kunnalle että omalle urakehitykselle.”
    Sitoutumisen merkkinä hän pitää juuri ostettua asuntoa. Sulkon vaimo, joka työskentelee Kerimäellä pastorin äitiysloman sijaisena, etsii parhaillaan alueelta vakituista työtä.

Sitoutumisvakuutteluistaan huolimatta Sulkko ei kaavaile kunnanjohtajan pestistä eläkevirkaa.
    ”Uskon, että jos näissä hommissa on paljon yli kymmenen vuotta, on epäonnistunut tehtävässään. Pitää tiedostaa, milloin on saanut tarvittavat muutokset aikaiseksi, ja missä vaiheessa alkaa vain toistaa itseään”, Sulkko sanoo paperien peittämän työpöytänsä takaa.
    Kello lähenee kuutta. Kunnanviraston käytäviltä muut valot on jo sammutettu, mutta johtajan työpäivä jatkuu yhä.
    Edessä on vielä Sulkon perustaman yrittäjäverkoston kokous.
    Sen jälkeen, kahdeksan maissa, Sulkko voi viimein istahtaa mustaan Audiinsa ja kääntää nokan kohti sulkavalaista suosikkipaikkaansa, omaa kotia järven rannalla.

Teksti Päivi Ala-Risku
Kuva Susanna Kekkonen