Tunnustuksia huumehelvetistä

T:Teksti:

Jos joskus tuntuu, ettei suomalaisessa huumekeskustelussa päästä puusta pitkään, kannattaa kääntyä Thomas de Quinceyn (1785-1859) puoleen. Englantilainen de Quincey kirjoitti vuonna 1822, että kaikki ajan muotihuumeesta, oopiumista, aiemmin kirjoitettu oli ennakkoluuloista hölynpölyä.
    De Quinceyn mukaan ajan lääkärit kuvittelivat jokaisen oopiumin käyttäjän vaipuvan turtumukseen ja päätyvän hullujenhuoneelle.
    Hän todisti aineen kohtuukäytön kauneudesta, mutta muistutti samalla, ettei kukaan muu kuin käyttäjä tiedä, kuinka tuskallista vieroittautuminen voi olla.
    De Quincey kirjasi kokemuksensa oopiumista sarjaksi lehtiartikkeleita, jotka vuonna 1822 julkaistiin kirjana. Nyt Ville-Juhani Sutinen on kääntänyt Englantilaisen oopiuminkäyttäjän tunnustukset suomeksi.

Kirja alkaa, tunnustuskirjallisuuden perinteiden mukaisesti, lapsuudesta. De Quincey kertoo vaikeuksistaan, opinhalustaan ja ankarasta puutteesta, jota joutui kärsimään paettuaan oppilaitoksestaan.
    De Quincey tutustuu oopiumiin kipulääkkeenä. Noihin aikoihin sitä tosiaan myytiin apteekeissa. Kivut pahenevat ja samalla kovenee de Quinceyn riippuvuus.
    Teoksen loppupuoli on silkkaa painajaisunien paraatia, kun onneton narkkari yrittää vapautua harrastuksestaan.
    Thomas de Quincey ei tietenkään ollut tavanomainen addikti. Hän oli oppinut mies, filosofi ja humanisti. Tunnustukset vilisee viittauksia mytologioihin ja lainauksia kirjoittajan suosikkirunoilijoilta. Erityisen mielellään de Quincey lainaa läheisen ystävänsä, romantikko William Wordsworthin (1770-1850) runoja.

Sutinen on varustanut kirjan perinpohjaisilla viitteillä. Niissä selvitetään niin mytologisten nimien taustaa kuin 1800-luvun alun Englannin elämäntapaakin.
    Sutisen käännös on muokannut de Quinceyn koukeroisesta englannista luettavaa suomea. Teos vain on pantu ilmeisen kiireellä painoon. Siihen on jäänyt runsaasti lyönti- ja tavutusvirheitä, jotka yhdessä suttuista kauhukirjaa muistuttavien kansien kanssa luovat halvan vaikutelman.
    Klassikko olisi ansainnut arvokkaamman ulkoasun.

Ville Seuri

Thomas de Quincey: Englantilaisen oopiuminkäyttäjän tunnistukset. Suom. Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas 2007. 202 s.