02. marraskuuta 2007
Teksti:

Mistä säästetään, mistä ei?

Maailman rikkaimmaksi kehuttu ylioppilaskunta on tuhlannut. Kamppiin ensi vuonna valmistuvan Leppätalon arvioidaan nostavan ylioppilaskunnan vuosittaisia menoja 650 000 eurolla ja vuonna 2009 valmistuvan Villa Kuunarin 100 000 eurolla. Summa on yhteensä reilut 20 prosenttia HYY:n vuosittaisesta budjetista. Tämä tarkoittaa, että tulevien opiskelijoiden talous on turvattava tinkimällä rutkasti HYY:n menoista. Ilman merkittäviä säästöjä ylioppilaskunnan talous painuu miinukselle vuonna 2012. Syksyn aikana edustajisto on keskustellut säästökeinoista, muun muassa siirtymisestä sähköisiin vaaleihin, jäsenlainarahaston lakkauttamisesta, Ylioppilaslehden tilauksen vapaaehtoiseksi tekemisestä sekä tilojen ulos vuokraamisesta.

Mistä HYY:n pitäisi säästää?
Mistä on ehdottomasti pidettävä kiinni?

HELP,
pj. Reija Heikkinen

Uusia tiloja Leppäsuolla on vuokrattava ulos. Unicafen palveluista ei saa säästää. Järjestöjen kautta tavoitetaan ne kuuluisat riviopiskelijat. Siksi myöskään järjestöpalveluista ei tule säästää.

HYAL,
pj. Reima Launonen

Uusia tiloja voidaan vuokrata ulos. Lisäksi esimerkiksi Vanhan ylioppilastalon järjestökäytön tukea voidaan leikata. Siihen kuluu tällä hetkellä 100 000 euroa vuosittain, määrää voitaisiin tiputtaa ainakin 30000:lla. Kaikille opiskelijoille yhteisestä edunvalvonnasta muun muassa koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan liittyen ei pidä säästää. Ei siis potkuja sihteereille.

HYY:n Osakuntalainen Unioni,
vaalipäällikkö Leena Pihlajamäki

Osaa tiloista voidaan vuokrata ulos. Esimerkiksi järjestöt, jotka tarvitsevat vain harvoin omaa kokouspaikkaa, voivat luopua tilastaan ja vuokrata sellaisen erikseen silloin, kun tarve on. Olemme itse tehneet näin. Lisäksi esimerkiksi HYY:n vuosijuhlien kuluista voidaan säästää hankkimalla sponsorituloja. Lapsiparkista ei saa säästää. Ei myöskään järjestöjen avustuksista eikä perusedunvalvonnasta.

HYY:n Vihreät,
pj. Lotta Kortteinen
(Maailmanpyörä)

HYY:n Vuosijuhlien kustannukset pitää jatkossa kustantaa maksullisilla illalliskorteilla. Jäsenistön ei pidä joutua maksamaan kutsuvieraiden kuluja. HyVin kanta on, että Leppätalo on alusta alkaen ollut älytön hanke, ja siksi sen tiloja pitää ensimmäiseksi vuokrata ulos jos ja kun lisärahaa tarvitaan. Lapsiparkkiin tai muihin kaikkien jäsenien ulottuvilla oleviin palveluihin ei pidä koskea. Ylioppilaslehden automaatiotilauksesta ei pidä luopua.

Keskustaopiskelijoiden vaaliliitto, Helsingin Keskustaopiskelijat,
pj. Asko Autelo

Osan HYY:n uusista tiloista voi vuokrata ulos, ainakin päivisin. Myös uuden ylioppilastalon B-rapun 4.kerroksen tilojen ulosvuokrausta voi harkita. Jäsenlainarahaston voi purkaa. Villa Kuunarin kunnostusta voisi lykätä yli pahimman rakennusalan korkeasuhdanteen. Jäsenmaksuakin voi nostaa, mutta se ei ole ensisijainen keino. Ylioppilaslehden tilauskantaa voi järkevöittää niin, ettei samaan talouteen mene missään tilanteessa kahta lehteä. Lapsiparkki on säilytettävä. Ylioppilaskalenteria ei saa tehdä maksulliseksi.

Kristillisdemokraattien Helsingin opiskelijat (oikea vaalirengas),
vaalipäällikkö Ilkka Riihimäki

Järjestöjen avustuksia voidaan leikata. Järjestöjen tulisi panostaa itse enemmän varojenhankintaan. Uusia tiloja voidaan vuokrata ulos. Ylioppilaslehti voitaisiin mahdollisesti siirtää kampusjakeluun. Jäsenpalveluista, esimerkiksi lapsiparkista ei saa säästää.

Kokoomusopiskelijat,
pj. Aino Mäkisalo

Ylioppilaslehteä ei tarvitsisi lähettää automaattisesti kaikille HYY:n jäsenille. Siitä voisi säästää. Asunnonvälitys on myös palvelu, jonka voisi ehkä saada muualtakin. Järjestöavustuksista ei sen sijaan pitäisi säästää, jotta järjestöjen toimintamahdollisuudet säilyvät.

Liberaalien vaaliliitto,
pj. Janne Vainio

Mieluiten säästetään hallinnosta. Lisäksi voisi säästää vuotuisista rituaalisista kissanristiäisistä, jotka eivät välttämättä monia innosta. Kannattaako kaikkia mahdollisia tiedotteita painaa paperille, tai kannattaako Ylioppilaslehteä postittaa automaattisesti kotiosoitteeseen? Siirtyminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin luultavasti toisi säästöjä koko yliopistossa. HYY on yksittäisiä jäseniään varten eikä päinvastoin: palveluita, kuten lapsiparkki tai asunnonvälitys, jotka ovat konkreettisesti merkittäviä opiskelijoiden välisen mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta, ei pidä lakkauttaa.

Opiskelijademarit,
pj. Sonia Meltti

Esimerkiksi vuosijuhlien järjestelyissä voi säästää, tämän merkitys on kuitenkin erittäin pieni suhteessa säästöpaineisiin. Suurempi merkitys on sillä, että ylioppilaskunnan taloutta ohjataan ja suunnitellaan järkevästi, mikä on esimerkiksi erinäisten kiinteistöprojektien yhteydessä näyttänyt olevan nykyiselle HYY:lle vaikeaa. Budjettia voisi ehkä parhaiten tasapainottaa Leppäsuon tilojen ulosvuokrauksella. Lapsiparkin tapaisista tasaarvoa edistävistä palveluista on ehdottomasti pidettävä kiinni.

Sateenvarjoliitto,
Sampo Nuolijärvi

Ylenmääräisestä sähkön ja paperinkulutuksesta voi aina säästää, se on myös ekologista. Muuten on säästettävä useammasta kohteesta hiukan niin, ettei mikään toiminto rampaannu täysin. Ei ole asiaa, josta ei voisi säästää lainkaan.

SNÄf,
ordf. Anne-Sophie Hokkanen

SNÄf tycker att man kunde hyra ut endel av HUS utrymmen som inte är ändamåls mässiga för den verksamheten som HUS driver. Andra möjliga sparmöjligheter är att fundera över Ylioppilaslehtis och Studentbladets verksamhet och hur den kan skötas på ett ekonomiskt fiffigt sätt.

Tsemppi Group,
pj. Sören Bergrasmussen

Most importantly, HYY should stop wasting money – saving it is a much more difficult question. Moving over to e.g. organizing elections electronically could be one way. Clearly, HYY should not cut down its subsidies for the organizations. Of course one could think of distributing the money more equally. Maybe the students` associations (osakunnat) do not need that much, because they seem to be quite rich already.

Miten opiskelijoiden etua ajetaan tulevaisuudessa?

Uusi yliopistolaki astuu voimaan näillä näkymin vuonna 2009. Toistaiseksi ei ole selvää, minkälaiseksi ylioppilaskuntien asema uuden lain myötä muodostuu. Käynnissä on keskustelu siitä, onko jokainen opiskelija tulevaisuudessa automaattisesti ylioppilaskunnan jäsen, vai pitääkö ylioppilaskuntaan liittyä erikseen.

Mikä on ryhmänne kanta ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyteen?
Miten ylioppilaskunnan mahdollisuudet ajaa opiskelijoiden etuja turvataan tulevaisuudessa, mikäli automaatiojäsenyydestä luovutaan?

HELP,
pj. Reija Heikkinen

HELP:illä ei ole ryhmänä kantaa automaatiojäsenyyteen. Omasta mielestäni ylioppilaskunnan jäsenyys on arvokas, sillä esimerkiksi opintonsa aloittava opiskelija ei välttämättä heti ymmärrä, mitä kaikkea HYY jäsenilleen tarjoaa ja ajattelee jäsenmaksua vain turhana kuluna. Jos automaatiojäsenyydestä luovuttaisiin, pitäisi HYY:n tiedottaa palveluistaan entistä tehokkaammin ja koettaa päästä lähemmäs riviopiskelijaa. En osaa sanoa, miten se konkreettisesti tehtäisiin.

HYAL,
pj. Reima Launonen

Automaatiojäsenyys on ehdottomasti vaalimisen arvoinen asia. Ylioppilaskunnan voima ajaa opiskelijoille yhteisiä asioita heikkenisi selvästi, jos esimerkiksi vain 60 prosenttia opiskelijoista kuuluisi ylioppilaskuntaan. Mikäli järjestelmästä luovuttaisiin, tulisi HYY:n kampanjoida opiskelijoille näkyvästi niin, että sen palvelujen merkitys ymmärrettäisiin. Esimerkiksi koulutuspoliittinen edunvalvonta ja YTHS:n palvelut ovat jokaiselle opiskelijalle tärkeitä.

HYY:n Osakuntalainen Unioni,
vaalipäällikkö Leena Pihlajamäki

Automaatiojäsenyys on ehdottomasti säilytettävä. Muuten ylioppilaskunnilta katoaisi uskottavuus edunvalvonnassa. Automaatiojäsenyys tukee myös YTHS:n toimintaa. Jos muutos kuitenkin tapahtuisi, korostuisi SYL:in rooli edelleen. HYY:n olisi ehkä vaikeaa markkinoida edunvalvontaansa opiskelijoille. Pitäisi harkita onko kaikkiin jäsenpalveluihin, esimerkiksi lapsiparkkiin varaa. HYY:n toiminta tuskin kärsisi pahasti, sillä toimintaa rahoittava HYY Yhtymä voi taloudellisesti hyvin.

HYY:n Vihreät,
pj. Lotta Kortteinen
(Maailmanpyörä)

Kannatamme. Automaatiojäsenyys tuo tavalliselle HYY:n jäsenille olennaisia palveluita kuten terveydenhuollon ja edunvalvontaa. Palvelut on mahdollista järjestää kuitenkin myös, jos järjestelmä muuttuu, esimerkiksi erillisten terveydenhoitomaksujen tai palvelupakettien kautta. Opiskelijoita voisi houkutella HYY:n jäseniksi tuomalla järjestöä lähemmäksi ihan tavallista järjestöihin kuulumatontakin opiskelijaa. Yksi idea voisi olla, että uudelta ylioppilastalolta vapautettaisiin käyttöön kaikille opiskelijoille avointa kaupunkitilaa, jossa voisi vaikka lukea tai surfata netissä tai käydä kahvilla.

Keskustaopiskelijoiden vaaliliitto, Helsingin Keskustaopiskelijat,
pj. Asko Autelo

Automaatiojäsenyys pitää säilyttää. Ylioppilaskunnan pitäisi tehdä vielä räväkämpiä kannanottoja erityisesti opiskelijoiden asioiden puolesta ja osoittaa olevansa, niin hyvä edunvalvoja ja palveluiden tarjoaja, että opiskelijat kokisivat jäsenyyden hyödyllisenä. Edessä olisi myös kova priorisointi. Luultavasti HYY:n pitäisi keskittyä edunvalvontaan, ja monista nykyistä palveluista olisi luovuttava.

Kristillisdemokraattien Helsingin opiskelijat (oikea vaalirengas),
vaalipäällikkö Ilkka Riihimäki

Automaatiojäsenyys on järkevin tapa tarjota opiskelijoille tarpeellisia palveluita. Laajempaa kantaa asiaan KD:lla ei ole.

Kokoomusopiskelijat,
pj. Aino Mäkisalo

KansY:lla ei ole yhtenäistä kantaa. Itse suhtaudun automaatiojäsenyyteen varauksella: jäsenmaksulle pitäisi olla myös vastinetta. Jos järjestelmästä luovuttaisiin, olisi ylioppilaskuntien pakko olla lähempänä jäsenistöään ja tarjota todella hyödyllisiä palveluita, jotta opiskelijat kokisivat jäsenyyden mielekkääksi. Toisaalta edunvalvonta ei näy jäsenille, ja siihen olisi siksi ehkä vaikeampi panostaa yhtä paljon kuin nyt.

Liberaalien vaaliliitto,
pj. Janne Vainio

Vastustamme. Erityisen ongelmallinen pakkojäsenyys on, jos halutaan HYY:n olevan poliittisesti kantaaottava kansalaisjärjestö: opiskelijat pakotetaan heille kuuluvien julkisten oikeuksien edellytyksenä kuulumaan aatteelliseen järjestöön, jonka linjaukset ovat henkilön oman vakaumuksen vastaisia. Järjestöjen pitää onnistua vakuuttamaan jäsenkuntansa siitä, että ne voivat tarjota sekä palveluita että vaikutuskanavia sen verran, että liittyminen kannattaa.

Opiskelijademarit,
pj. Sonia Meltti

Ryhmämme kanta on, että automaatiojäsenyydestä on pidettävä kiinni juuri siksi, että vain siten turvataan ylioppilaskunnan mahdollisuudet ajaa opiskelijan etuja.

Sateenvarjoliitto,
Sampo Nuolijärvi

Automaatiojäsenyys on säilytettävä nykyisellään.

Sitvas,
pj. Elina Vaahtera
(Maailmanpyörä)

Automaatiojäsenyys pitää tällä hetkellä ylioppilaskunnan toimintakykyisenä taloudellisesti, eikä siitä siis ole syytä luopua. Järjestelmä on tarpeellinen myös ajatellen edunvalvontaa. Jos automaatiojäsenyydestä luovutaan, tulisi opiskelijaliikkeessä painottaa entistä enemmän kansallista edunvalvontaa. Toisaalta HYY:n tulisi tarjota opiskelijoille nykyistä enemmän sellaista toimintaa, johon on helppo osallistua, vaikkei olisi edustajiston jäsen tai äänestäisi vaaleissa. Se voisi vaikka järjestää mielenosoituksia.

SNÄf,
ordf. Anne-Sophie Hokkanen

Automatiska medlemskapet i studentkårer skall bevaras. Ifall medelmskapet inte mera är automatiskt, hoppas vi på att staten ser till att studentkårer ännu kan sköta intreddebevakning för studerande och se till att det finns studerande representanter till universitetets olika organ. Ett sätt att få studerande att vara medlemmar i studentkåren är att erbjuda bra förmåner när man är medlem i Studentkåren. Till dessa hör bl.a. Studenthälsan, Lyyrakortet och dess förmåner och den billigare studentlunchen.

Tsemppi Group,
pj. Sören Berg-Rasmussen

Compulsory membership is ok as long as the student union serves everybody equally. This means equal benefits for also the Englishspeaking students. It is not fair that some get more with their membership fee than others. I think that students find the services of HYY, for example inexpensive food at Unicafe, so good that they would like to join the union even if the system was abolished.

Mitä yhtä asiaa ryhmänne tahtoo edistää edustajistossa seuraavan kahden vuoden aikana?

HELP,
pj. Reija Heikkinen

Korkeakouluopintojen maksuttomuutta tasapuolisesti kaikille.

HYAL,
pj. Reima Launonen

Keskustelu uudesta yliopistolaista on erityisen tärkeää: miten pystymme turvaamaan, että kolmikanta yliopiston päätöksenteossa säilyy ja opiskelijan ääni kuuluu. HYY:n sisällä tärkein asia on talouden tasapainottaminen ja tulevaisuuden turvaaminen.

HYY:n Osakuntalainen Unioni,
vaalipäällikkö Leena Pihlajamäki

Ylioppilaskunnan yhteisöllisen ja vastuullisen toiminnan turvaamista.

HYY:n Vihreät,
pj. Lotta Kortteinen
(Maailmanpyörä)

HYY:n on toteutettava jo tehty lupaus siitä, että se antaa 0,7 % budjetistaan kehitysyhteistyöhön sovitussa aikataulussa.

Keskustaopiskelijoiden vaaliliitto, Helsingin Keskustaopiskelijat,
pj. Asko Autelo

Opiskelijoiden palvelut on turvattava tasapuolisesti opiskelukampuksesta riippumatta. Käytännössä esimerkiksi Viikin ja Kumpulan Unicafeiden aukioloaikoja olisi pidennettävä niin, että ne olisivat auki kuten keskustassa.

Kristillisdemokraattien Helsingin opiskelijat (oikea vaalirengas),
vaalipäällikkö Ilkka Riihimäki

Järjestöpalvelut eivät saa ajaa tavallisille rivijäsenille tarjottavien palveluiden ohi HYY:ssä. Esimerkiksi lapsiparkin säilyttäminen on meille tärkeä asia.

Kokoomusopiskelijat,
pj. Aino Mäkisalo

Haluamme keskittyä opiskelijan edun ajamiseen, emme yleisten maailmanpoliittiten kysymysten käsittelyyn. Yksi tärkeä kehittämisasia on Unicafe ja sen hinnan ja laadun suhde. Unicafessa pitäisi myös voida maksaa Visa Electronilla.

Liberaalien vaaliliitto,
pj. Janne Vainio

HYY:n jäsenten kannalta linjamme voitaisiin kiteyttää vakaumuksenvapauteen. Siihen tulisi kiinnittää huomiota kautta linjan HYY:n käytännöissä. Monet järjestöt ovat jo tehneet tällä saralla kiitettävää työtä koskien esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tai muiden elämäntapavähemmistöjen asiaa. Me olisimme halukkaita jatkamaan tätä linjaa vielä läpäisyperiaatteella siellä, missä sitä toistaiseksi ei ole.

Opiskelijademarit,
pj. Sonia Meltti

HYY:n pitäisi ottaa aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, muutenkin kuin suoraan opiskelijan asemaan ja toimeentuloon liittyvissä asioissa. Vastuullinen taloudenpito on myös asia, jota haluaisimme ajaa edustajistossa. Esimerkiksi Villa Kuunari -projektin ajoittaminen kolmannen ylioppilastalon rakennusvaiheeseen ei ole erityisen vastuullista tai järkevää toimintaa.

Sateenvarjoliitto,
Sampo Nuolijärvi

Sateenvarjoliitolla on suuri idea siitä, ettei yliopiston pitäisi olla valtion tai yksityisten ohjailema vaan itsenäinen. Tästä haluamme puhua.

Sitvas,
pj. Elina Vaahtera
(Maailmanpyörä)

Haluamme pitää huolta siitä, että HYY jatkossakin vastustaa lukukausimaksuja kaikkien opiskelijoiden kohdalla.

SNÄf,
ordf. Anne-Sophie Hokkanen

Jag har svårt att nämna bara en sak som SNÄf skulle jobba med under de kommande åren. De saker som redan tidigare nämnts.

Tsemppi Group,
pj. Sören Berg-Rasmussen

The most important issue is the amount of information given in English in HYY and the university. At the moment most of the material, also Ylioppilaslehti, is available only in Finnish – even when there are approximately 2 000 English-speaking students every year at the university.

Tulevan edustajiston työlista

Marraskuussa valittava edustajisto saa päättää ylioppilaskunnan säästöistä ja keskustella tiukasti ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä. Mitä muuta HYY:ssä on seuraavan kahden vuoden aikana tapetilla?
    Yksi seuraavan edustajiston suurimmista keskustelun aiheista lienee se, miten sen omistaman HYY Yhtymän toiminta muuttuu, kun uusi toimitus- ja talousjohtaja Heikki Härö aloittaa tehtävässään vuoden alussa.
    Härö valittiin muun muassa Unicafeta, Vanhaa ja Kaivopihan kiinteistöjä hoitavan HYY Yhtymän puikkoihin aikuiskoulutusfirma Adultan hallintojohtajan paikalta, siis yhtymän ulkopuolelta. Edeltäjä ja nyt eläkkeelle jäävä Linnea Meder oli HYY yhtymän oma kasvatti ja jatkoi vielä ainakin osittain sen pitkäaikaisimman johtajan Tapio Kiiskisen perinteitä.
    Puhtaalta pöydältä aloittava Härö saattaakin organisoida liiketoimintaa selvästi eri tavoin kuin edeltäjänsä. Tuleva edustajisto voi kautensa aikana saada eteensä strategisia linjauksia, jotka ovat selvästi totutusta poikkeavia, jopa radikaalin tuntuisia.

Yhtymän suuntaa linjattaessa tapetilla on ainakin opiskelijaruokala Unicafen tilanne. Ravintolan on jo nykyisellään vaikeaa kilpailla hinnoilla suurempien palveluntarjoajien, muun muassa Amican ja Sodexhon kanssa.
    Kun Ylioppilaslehti numerossa 14/07 kysyi opiskelijoilta, mihin asiakysymykseen he vaalien alla kiinnittävät äänestäessään huomiota, nousi Unicafe esiin lukuisissa vastauksissa.
    Opiskelijoita sapettivat esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulun halvemmat ruokalahinnat. Osa taas toivoi pidempiä aukioloaikoja, eettistä tuotantoa, luomua ja kotimaista tuotantoa – ja tietenkin samaan tai jopa alempaan hintaan kuin tähän saakka.
    Toistaiseksi Unicafe on pärjännyt panostamalla laatuun ja omistajiensa toiveisiin. Jos yliopisto kuitenkin päättäisi kilpailuttaa ravintolansa, olisi Unicafella kova näytön paikka.
    HYY Yhtymän talouden kannalta vielä Unicafen toimintaa merkityksellisempää on kuitenkin, kuinka HYY Kiinteistöjen talous pyörii. Kilpailu keskustan toimitilamarkkinoilla on kovaa, mikä jo viime vuonna rasitti Yhtymän tulosta.
    Myös käynnissä olevat suuret rakennushankkeet Leppäsuolla ja Kaivopihalla saattavat vielä aiheuttaa yllättäviäkin lisäkuluja.

Edustajistoa puhuttanee seuraavalla kaudella myös vuonna 2009 voimaan tuleva yliopistolaki – muutoinkin kuin automaatiojäsenyyteen liittyen.
    Yksi opiskelijoiden kannalta olennainen kysymys on, säilyykö kolmikantainen päätöksenteko yliopistolla nykyisellään yliopiston muuttuessa valtion tilivirastosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi: kuullaanko opiskelijaa päätöksiä tehtäessä ja jos, miten.
    EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun yhteydessä HYY jatkanee kamppailuaan koulutuksen maksuttomuuden puolesta.

Ja sitten on vielä se englannin kieli. Jo vuosien ajan ylioppilaskunnan kansainvälisten opiskelijoiden järjestö on pitänyt meteliä siitä, etteivät HYY ja yliopisto huomioi tarpeeksi kattavasti englanninkielisiä opiskelijoita. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti ja kasvanee edelleen. Paineet englanninkielisen viestinnän ja muiden palveluiden parantamiseen ovat seuraavan kahden vuoden aikana varmasti entistä kovemmat.

FakVas ja Sosiaalibemarit KansA:n asialla

Edustajistovaalien pienryhmien historiaan mahtuu riitoja, protestihenkeä ja yksi kokoomuslaisille lahjoitettu pakastebroileri.

    ”Ole reilusti runkkari, äänestä Marko Junkkari”.
    Tällä vaalilauseella Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) vuoden 1995 edustajistovaaleissa irtosi seitsemän ääntä. Junkkarin taustaryhmä Kulttuurin ystävät, eli Kystä, sai kuitenkin yhden paikan: sen nappasi Mika ”Dry” Marttinen yhdeksällätoista äänellä.
    1990-luvun puolivälin jälkeen edustajistopaikkoja on tavoitellut puolenkymmentä pikkuryhmää. Valtaosa niistä on ollut selkeitä protestiryhmiä.
    Kynnys perustaa oma ryhmä edustajistovaaleihin on matala. Toisin kuin valtakunnallisissa vaaleissa kannattajakorttien keräämistä ei vaadita. Ehdokkaat listalleen voi rekrytoida nopeasti kaveripiiristä.
    Koska äänestysprosentti jää perinteisesti alhaiseksi, edustajiston ovet saattavat hyvinkin aueta ahkerasti kampanjoivalle pienryhmälle.

Vuoden 1997 nuorsuomalainen Ylinusut-ryhmä yritti ylioppilaskunnan valloitusta. Ryhmä halusi myydä Kaivopihan kiinteistöt ja sijoittaa rahat pörssiin. Nusujen ainoa läpimenijä oli Jyrki Heinonen, joka kuitenkin potkittiin vaalien jälkeen pois ryhmästä. Tämän jälkeen hän perusti oman ryhmän, HYY:n kriittiset.
    Kaksi vuotta myöhemmin vaaleihin toi väriä huumorijoukkio KansA. Etupäässä sosiologiopiskelijoiden muodostama ”KansAlliset ylioppilaat” koostui neljästä osasta, jotka olivat Fakkiutunut vasemmisto (FakVas), Palakunnat, Pökälä ja Sosiaali bemarit.
    FakVas oli äärivasemmalla, muut enemmän tai vähemmän oikealla. Päärakennuksen aulassa järjestetyssä vaalikarnevaalissa KansA yritti lahjoittaa kokoomusopiskelijoiden KansY:lle raa`an pakastebroilerin. KansY:n kieltäydyttyä kunniasta KansA tyrkytti broileria myös muille edariryhmille.
    Hupipuolue keräsi lopulta 45 ääntä, eikä saanut omaa edaattoria.

Tämän vuoden vaalien musta hevonen on kahden ehdokkaan Sateenvarjoliitto. Sen muodostavat matematiikan fuksi Sampo Nuolijärvi ja poliittisen historian fuksi Ville Hänninen.
    Toisin kuin monet viime vuosikymmenen protestiryhmät, sateenvarjoliittolaiset ovat vaaleissa vakavalla naamalla.
    Ykkösteesinään kaksikko haluaa puolustaa opiskelijoiden mahdollisuutta päättää asioistaan yliopistolla. Poliittisella kartalla Sateenvarjoliitto ei tunnusta väriä, mutta Hänninen arvioi, että käytännön kysymyksissä ryhmä kallistuu enemmän vasemmalla kuin oikealle.

Janne Salomaa

Mitä jäi käteen?

Taiteilija, poliitikko ja yritysjohtaja muistelevat edustajistovuosiaan.

Rosa Liksom

NYT: Kirjailija
SILLOIN: Akateeminen sosialistiseuran (ASS) edustaja 1981-1985

”Minulla ei ole kovin paljoa muistikuvia edustajiston kokouksista, sillä asuin osan ajasta Moskovassa ja Kööpenhaminassa, enkä osallistunut silloin edustajiston toimintaan.
    Sen muistan, että ensimmäiseen kokoukseen pukeuduin lapinpukuun. Olen aina tuntenut viehtymystä performanssiin, ja puku oli niin absurdi elementti siinä ympäristössä.
    Edustajisto ei pelannut isoa roolia elämässäni, vaan minua kiinnosti enemmän ainejärjestötoiminta. Edustajistossa meno oli ikävämpää ja jäykkääkin, vähän pelleilyä. Saimme me jotain aikaankin, esimerkiksi opiskelijaasumista koskevan hyvän päätöksen.
    Edustajisto on kuitenkin hyvä olla olemassa. Suomi on demokraattinen valtio, ja onhan edustajistossakin jotain viitteitä demokratiasta.”

Tuula Haatainen

NYT: Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
SILLOIN: Sosialidemokraattien (OSY) edustaja 1987-1991 ja 1993-1995

“Uuden ylioppilastalon rappukäytävät tulivat hyvin tutuiksi, kun niitä pitkin ravattiin paitsi kokouksiin myös bileisiin. Edustajistotoiminta ei ollut pelkkää ryppyotsaista pakertamista. Hurjimmat bileet olivat silti kyllä osakuntatoiminnassa.
    Edustajistoon pyrkiminen oli minulle itsestäänselvyys. Olin muutenkin aktiivisesti mukana esimerkiksi demariopiskelijoiden toiminnassa ja toimin myös sosiaalipolitiikan ainejärjestön Stigman puheenjohtaja.
    Edustajiston toiminta oli aikalailla päätöksenteon opiskelua. Edustajistossa käytiin kyllä kiivaita keskusteluita, mutta siinä vaiheessa kun jokin ehdotus tuli hallitukselta, ei siihen enää paljoa päässyt vaikuttamaan. Pääasialliset työt tehtiin jaostoissa.”

Mikael Pentikäinen

NYT: Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja
SILLOIN: Keskustaopiskelijoiden edustaja 1985-1991

”Harrastin politiikkaa, joten oli luontevaa asettua ehdolle. Se kannatti, sillä edustajistossa ja hallituksessa oppi paljon sellaista, mitä yliopistossa opiskelemalla ei olisi voinut oppia.
    Tietenkin, jos oikeasti haluaa vaikuttaa, pitää pyrkiä myös jaostoihin ja hallitukseen. Itse toimin hallituksessa pari vuotta.
    Liike-elämässä poliittinen tausta voi tavallaan olla myös rasite. Jonkinlainen varjo seuraa aina kulkijaa, vaikka irtauduin politiikasta jo edustajistokausieni jälkeen. Pääosin varjo on kuitenkin ollut positiivinen.
    Kannustan opiskelijoita asettumaan ehdolle vaaleihin. Ne opit esimerkiksi vaikuttamisesta ja verkostoitumisesta, mitkä toimessani sain, vastaavat vähintään yhtä korkeakoulututkintoa.”

Päivi Ala-Risku

Alastomuutta, jurnutusta ja Johannes Virolainen

Ylioppilaslehti pisti vaalilehdet puntariin.

Vaalilehti 2007 (Osakunnat)
    Osakuntien vaalijulkaisun kansikuvatyttö istuu kadulla. Pelkäävätkö Osakunnat vaalitappion ajavan heidät sillan alle vaalimaan maakuntahenkeä? Lehden parasta antia ovat ehdottomasti osakuntalaisten vaalilauseet kuten ”Pää tyhjänä pitkälle”, ”Miksi tyytyä pienempää pahaan?”, ja ”Heittäytykäämme yhdessä biojätteeseen!” Miksiköhän Osakunnilla on laajin ehdokaslista?

Kasvot (Ainejärjestöt) Varoitus heikkohermoisille: Kasvot– lehden kuutossivulla HYAL:n puheenjohtaja poseeraa ilman rihman kiertämää. Omaperäistä! Muutoin ainejärjestöjen aviisi pysyy vakavana. Yli puolet 32 sivun opuksesta esittelee HYY-politiikkaa ja HYAL:n tavoitteita. Lopun sivutilan täyttävät ehdokaskuvat. Huumoria Kasvoissa ei juuri ole, ei edes ehdokkaiden vaalilauseita.

Raastin 2007 (HYY:n Vihreät) ”Edustajisto: Ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Tosin irvileuat väittävät, että edustajistossa pidetään lähinnä retoriikaltaan keskitasoisia puheenvuoroja merkityksettömistä aiheista.” Oppositioasema HYY:s sa tuntuu ahdistavan Vihreitä, sillä Raastin pursuaa kritiikkiä ylioppilaskunnan hallintoa kohtaan.
    Plussaa Raastin saa siitä, että se antaa jokaiselle HyVi:n ehdokkaalle pätkän tekstitilaa pelkän pärstäkuvan julkaisun sijasta.

Tuhatkunta 3/2007, Helsingin painos (Kokoomusopiskelijat)
    Kokoomuksen aviisin kannessa riittää hyvää ja kaunista: On nallekarhu, nuudeleita, kaksi irtokorvaa ja kirsikkana keskellä Jyrki Kataisen hymynaama. Sisäsivuilla synkkenee. Vaalipäällikkö Minni Tarkkanen julistaa, että ”HYY on ajamassa it seään konkurssiin”. Pätäkästä ja politiikasta esitelmöivät Tuhatkunnan sivuilla myös kokoomusstarat Sari Sarkomaasta Eija-Riitta Korholaan. Yksi on kuitenkin joukosta pois: Messias Sauli. Kokkarien vaalilbudjetissa on ollut millä mällätä, sillä Tuhatkuntaa on postitettu noin 12 000 opiskelijatalouteen.

Toimenpide 07 (Sitoutumaton vasemmisto)
    Toimenpide ei ole pelkkä vaalilehti. Se on pikemminkin poliittinen kulttuuri- ja mielipidelehti. Toimenpiteessä on paljon tajunnanvirtaa, pieni kirjasinkoko, sekava kuvitus sekä monta artikkelia, jotka jaksaa lukea vaikkei HYY-politiikka kiinnostaisi. Esimerkkeinä artikkelit tieteen poliittisuudesta ja queer-liikkeistä.

Punainen linja 2007 (Opiskelijademarit)
    Demarinuoret puolustavat lehdessään sivistysyliopistoa, opiskelijoiden mielenterveyspalveluja, asunnottomia ja Maria Guzenina- Richardsonin oikeutta kirjoittaa kolumneja. Parasta lehdessä on kuitenkin valtiotieteilijä Mikko Saulin vastaus kysymykseen, miksi hän on demari: ”Koska olen humanisti ja uskon, että kapitalismin ylittäminen ja siirtyminen pluraaliin, hegemoniattomaan yhteiskuntaan on mahdollista demokraattisesti, valveutuneen kansalaisen ihanteen avulla.”

Lehti – Syksy 2007 (Helsingin Keskustaopiskelijat)
    Kepunuoret ovat perusarvojen äärellä. Heti kärkeen Lehden päätoimittaja Kimmo Kamppari siteeraa valtioneuvos Johannes Virolaista otsikolla ”Politiikan puolustus”. Tymäkkä linja jatkuu seuraavalla sivulla otsikolla ”Rehellisesti poliittista.” Sitten puolitoista sivua ympäristöasiaa ja aukeama Laura Kolben haastattelua. Ja näin päästäänkin jo kahdeksan sivuisen läpyskän takakanteen.

Arvosana (Kristillisdemokraatit)
    Kaksi kirjaa liihottaa taivaalla KD Nuorten vaalilehden kolmossivulla. Mutta onko kirjoista kumpikaan Raamattu? Eipä taida. Arvosanan tekstit varovat lyömästä opiskelijoita päähän Isolla Kirjalla. Onneksi KD-nuoriso sentään puolustaa kolmatta porvarillista perusarvoa, perhettä, ja vaatii lapsikorotusta opintotukeen. KD Nuorten vaalijulkaisussa sympaattisinta on sen ”valtakunnallisuus”. Puolueella on 12 ehdokasta Helsingissä ja yksi muualla maassa, Joensuussa.

Janne Salomaa