”Isä ja äiti tapaavat ja sitten äiti menee kaupungille töihin ja isä hakee kaupungilta uuden tyttöystävän”, pohjustaa juontaja Ilkka Hjerppe päivän ensimmäistä luentoa.
Hän siteeraa kuulemma kahdeksanvuotiasta Robinia .
Tampereen työväenopiston pimeässä audi toriossa Hjerppeä kuuntelee joukko yksin paikalle saapuneita miehiä. Ulkona sataa kaatamalla, mutta sisällä saliin tulijat halaavat toisiaan lämpimästi tervehdykseksi.
Alkamassa ovat Tampereen kymmenennet miespäivät. Kaksi päiväisen seminaarin ensimmäinen päivä tarjoaa tiukan paketin parisuhdeasiaa miesnäkökulmasta.
Tositoimiin päästään, kun psykologi Arto Koskinen aloittaa alustuksensa parisuhteessa elämisestä. Tilastot kertovat, että miehet ovat parisuhteen aikana naisia tyytyväisempiä oikeastaan kaikkeen paitsi seksielämään. Naisia vaivaavat enemmän niin keskustelun puute kuin kotitöiden jakaminen.
”Miten kotityö tutkimuksessa määritellään? Onko lasten vieminen harrastuksiin kotityötä?” yleisöstä kysytään.
Anneli Miettinen väestöliitosta vahvistaa yleisen luulon: avioeroa hakee Suomessa useimmin nainen, heiltä on lähtöisin 65 prosenttia päätöksistä. Yhteispäätösten luku on 11 prosenttia ja miesten vain vajaa neljännes.
Tampereella osallistujat tietävät kuitenkin, että ero vaikuttaa mieheen rajusti. Harmaapaitainen mies toteaa hiljaa, kuinka uuden parisuhteen aloittaminen eron jälkeen tuntuu hirvittävän vaikealta.
Useampaa kuulijaa huolettavat miehet, jotka usein päätyvät eron jälkeen ankeaan yksiöön.
Juuri niistä ankeista yksiöistä ja yksinäisistä miehistä miespäivillä on kyse.
Ajatus tapahtumasta lähti alun perin keskustelupiiristä, jossa Tampereen yliopiston tutkija Jari Heinonen näki ainekset oikealle instituutiolle. Miesasia puhutti kyllä omissa piireissä, mutta se piti nostaa myös yhteiskunnallisen keskustelun osaksi.
Järjestely hoitui miesten kesken. Ensimmäisenä vuonna joukossa tosin puuhasi nainenkin, innokas tamperelaisopiskelija Rosa Meriläinen. Puhumassa oli muun muassa entinen kansanedustaja Ilkka Taipale .
Siitä on nyt kymmenen vuotta.
Tänä syksynä, miespäivien juhlavuonna, aiheet ovat liki samoja kuin jo vuonna 1997. Puheena ovat ero, yksinäisyys ja miehen oikeus isyyteen. Lisäksi keskustellaan alan viimeaikaisesta merkkitapauksesta, Hannu T. Sepposen ja Arno Kotron Mies vailla tasa-arvoa -kirjasta. Artikkelikokoelman kantavana teemana on, että mies on jäänyt tasa-arvokeskustelussa jalkoihin: puhumme kyllä siitä, että miehet vievät johtajan paikat, muttemme muista, että myös suurin osa syrjäytyneistä on miehiä.
Toinen toimittajista, Sepponen, on ollut miespäivillä mukana alusta alkaen.
”Mies jää helposti yksin kun joku taho elämässä pettää. Lama sysäsi tämän keskustelun voimakkaasti liikkeelle, mutta eivät asiat kauheasti ole siitä muuttuneet”, hän sanoo.
Miehille räätälöidyn tuen tarve ja miesasian esillä pitäminen ovat hänen mukaansa miespäivien peruspilareita.
Vuoden 2001 teema, miesten ilot, on useilla miespäivillä luiskahtanut surun puolelle. Parisuhdekeskustelussakin nousee toistuvasti esiin se, mitä oikeastaan pitäisi käsitellä vasta tilaisuuden päätteeksi. Eron peikko tuntuu pelottavan ja mietityttävän suomalaisia miehiä suuresti.
Tänä vuonna Tampereella nousee erokysymyksestä pientä kuohuntaakin. ”Miksei tuloksia synny, vaikka neuvontaa ja tilastoja on? Yhtä lailla ihmiset silti eroavat”, penää muuan vanha herra, joka monen muun lailla ihmettelee korkeita eroprosentteja.
Suomessa haetaan nykyisin 13 000- 14 000 eroa vuosittain.
Miesasia on ollut pinnalla viime aikoina, mutta Sepponen huomauttaa että miesten ongelmia pidetään yhä pitkälti itse aiheutettuina, eikä niistä siksi saisi valittaa.
”Miesten asioista puhuminen on tasa-arvokysymys.”
Raskaan päiväohjeman jälkeen miespäivien väki vaeltaa ravintola Tillikkaan, jossa esiintyy Mikko Alatalo. Nyt ei kuulla rallatuksia, vaan synkkiä ja melankolisia lauluja. Uusi laulu Rekvisiittaisä kertoo eroisästä, joka suitaan kuntoon lapsien tapaamista varten, mutta jätetään muuten yksin tyhjään asuntoon.
Laulujen päälle rupattelevat vain ne naiset, joita Alatalo on houkutellut paikalle. Miesväki hiljentyy vakavana kuuntelemaan tummapukuisen miehen sanomaa.
Laura Andersson
