05. lokakuuta 2007
Teksti:

Yli puolet pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijoista pitää Helsingin yliopistoa houkuttelevana työnantajana.
    Tulos selviää Ylioppilaslehden syyskuun lopulla tekemästä nettikyselystä. Kyselyyn vastasi 1 290 pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijaa. Kysely lähetettiin heille opiskelijajärjestöjen tiedotuksen kautta. Valtaosa vastaajista oli Helsingin yliopiston opiskelijoita.
    Nuoria kiinnostavat ennen muuta yliopiston tarjoamat tutkimus- ja opetustehtävät. Niistä on kiinnostunut yli 80 prosenttia siitä vastaajajoukosta, joka kokee Helsingin yliopiston houkuttavaksi työnantajaksi.
    Hallintotehtävät ja erilaiset tukitehtävät kuten kirjasto- tai laboratoriotyöt kiinnostavat noin kolmannesta vastaajista.

Kyselyssä tiedusteltiin myös opiskelijoiden mielikuvia Helsingin yliopistosta työnantajana. Yliopisto houkutteli vastaajia ennen muuta mielenkiintoisten työtehtäviensä ja kansainvälisen työskentelyn mahdolli- suutensa vuoksi. Yli 70 prosenttia kyselyn kaikista vastaajista yhtyi väittämään, jonka mukaan Helsingin yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä.
    Opiskelijat eivät sen sijaan usko, että yliopisto tarjoaisi mahdollisuuksia edetä uralla tai mahdollisuuksia tienata hyvin. Ensimmäisen väitteen allekirjoittaa vain joka viides ja toisen vain viisi prosenttia vastaajista.
    Myös yliopiston hallinto näyttää opiskelijan silmissä huonolta. Vain yhdeksän prosenttia kaikista vastaajista allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan Helsingin yliopisto on hyvin johdettu.
    Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että yliopiston mainetta työnantajana rapauttavat ennen muuta suuri määräaikaisten työsuhteiden määrä. Useat vastaajat pitävät yliopistoa myös työilmapiiriltään kehnona.

Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen pitää kyselyn tuloksia huojentavina.
    ”Kuulostaa hyvältä, jos yli puolet kokee yliopiston hyvänä työpaikkana. Meillä on tietenkin ollut hiukan pelkoa siitä, kuinka saamme houkuteltua parhaimpia ja motivoituneimpia ihmisiä, kun kymmenen vuoden sisällä suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.”
    Opiskelijoiden heikot arviot yliopiston johtamisesta, pätkätöistä ja uralla etenemisestä eivät yllätä Ukkosta.
    ”Johtaminen ei juuri näy tavalliselle opiskelijalle, eikä siitä ehkä tiedetä kovasti. Toisaalta johtamisen tärkeys ja kankeus on myös meillä tiedostettu esimerkiksi yliopiston strategiaa laadittaessa. Suunnitteilla on muun muassa erilaista johtajakoulutusta.”
    Ukkonen ei usko, että yliopistolla koskaan päästään pätkätöistä, sillä esimerkiksi jatko-opiskelija tai sijainen ei voi olla vakituisessa työsuhteessa. Parannettavaa hänenkin mukaansa silti on: jo tutkijatohtorivaiheen ohittaneille tulisi tarjota entistä useammin vakituisia töitä. Siihen tosin tarvittaisiin lisää rahaa.
    Ukkosen mukaan vuoden alusta käyttöön otetulla neliportaisella tutkija ura -mallilla on tarkoitus auttaa nuoria tutkijoita hahmottamaan, miten ja millaisella rahoituksella ura yliopistolla voi edetä aina jatko-opiskelusta mahdolliseen professuuriin.

Yliopistolainmuutos haastaa yliopiston työnantajana

Työ tutkijana houkuttelee opiskelijaa, ja se on Helsingin yliopistolle ilouutinen. Onhan akateemisesta maailmasta keskusteltu julkisuudessa viime aikoina kurjaan sävyyn: Yliopistoille tuotua uutta palkkausjärjestelmää upj:tä on kritisoitu rankasti, samoin tutkijoiden epävarmoja uranäkymiä ja huonoa sosiaaliturvaa. Yliopistoja, myös Helsingin yliopistoa, on lisäksi syytetty heikosta hallinnosta ja perusteettomien pätkätöiden teettämisestä.
    Kun yliopistolaki näillä näkymin vuonna 2009 muuttuu, saavat tieteen tekemiseen keskittyneet yliopistot entistä suuremman roolin myös työnantajana, omaa henkilöstöään koskevissa kysymyksissä. Muutos on merkittävä ja haastava.
    Noin puolet Helsingin yliopiston työntekijöistä on tähän asti ollut valtion viroissa, ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista on työnantajana neuvotellut opetusministeriö. Puolet yliopiston henkilöstöstä taas on ollut työsuhteessa yliopistoon.
    Opetusministeriön vastikään laatiman yliopistolain muutosta linjaavan paperin mukaan yliopistot ottavat tulevaisuudessa koko henkilöstönsä omille palkkalistoilleen. Tämä on tarpeen, sillä kun laki muuttuu, eivät yliopistot enää ole valtion virastoja, vaan vastaavat itse rahoistaan.

Opetusministeriössä yliopistolain muutosta valmisteleva johtaja Anita Lehikoinen toteaa, että yliopistolla on työnantajana paljon opiskeltavaa. Suuri haaste ovat hänen mukaansa esimerkiksi yliopiston pätkätyöt: tulevaisuudessa yliopisto ei välttämättä ole kilpailukykyinen työnantaja, jos tarjolla on lähinnä muutaman kuukauden työsuhteita.
    ”Osa määräaikaisuuksista on ihan perusteltuja, mutta osa on sellaisia, että on vain tullut tavaksi kirjoittaa älyttömän lyhyitä määräyksiä. Kun uudistuksen myötä valta kaiken kaikkiaan lisääntyy, niin kyllä vastuu henkilöstöpolitiikastakin on tietenkin ihan erilainen.”
    Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli yliopistolla vuoden 2006 lopussa reilut 4 000 työntekijää, eli liki puolet koko yliopiston henkilöstöstä. Vajaa puolet määräaikaisuuksista selittyy sijaisuuksilla, jatkotutkimuksen teolla tai määräaikaisilla professuureilla.

Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen ei allekirjoita opetusministeriön huolta. Hän toteaa, että myös opetusministeriö on nykyisenä yliopistojen työnantajana ja rahoittajana olemassa olevien ongelmien takana. Ukkonen uskookin yliopiston olevan valmis ottamaan työnantajan roolin vastaan.
    ”Kyllä me siitä selviämme, joskin paljon työtä vaaditaan.”
    Helpottava tekijä on, että yliopistokentällä on päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä pelisäännöistä, jolla vältetään keskinäistä kilpailua. Yliopistot muodostanevat yhteisen työnantajien neuvotteluosapuolen. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, olisiko valtiollakin rahoittajana jonkinlainen työnantajan edustuksensa.

Opetusministeriön laatimassa linjapaperissa ja yliopiston johdossa luvataan, että henkilöstön asema turvataan, kun henkilöstö siirtyy valtiolta yliopistoille.
    Helsingin yliopiston henkilöstöyhdistyksessä ja Tieteentekijöiden liitossa paperi herättää kuitenkin paljon kysymyksiä. Kuinka turvataan esimerkiksi määräaikaisen työntekijän asema: voimassa olevan palvelussuhteen työehdot saattaisivat säilyä lain muuttuessa, mutta heikkenevätkö ne, kun uusi määräaikaisuus alkaa? Entä miten muuttuvien palvelussuhteiden eläkkeiden perusteet määritellään?
    ”Yksi kysymys on myös, syntyykö meille kahden blokin henkilöstöä, eli ne, jotka ovat tulleet ennen uutta lakia ja ne, jotka ovat tulleet sen jälkeen. Jos mietimme esimerkiksi Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa, niin olisi aika jännää, että näin pääsisi käymään”, sanoo Helsingin yliopiston henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen.

Elina Kervinen

Katso Ylioppilaslehden kysely: Houkutteleeko yliopisto työnantajana?