Opintoviikkoja jo enemmän hankkineena kiinnittää helposti huomiota moninaisuuteen, jota opinnoissa vaaditaan. Kaikki on tehtävä lyhyenä aikana lukukausien kuluessa ja kaikessa vaaditaan erinomaista osaamista. Ulkoluku on yhä valttia yliopistossa, jossa jo pitäisi suuntautua tutkimukseen. Virastoissa hyväksyttävää ruotsinkieltäkin joutuu opettelemaan, meni töihin kaksikieliseen kuntaan tai ei.
Professorit vaativat itseltään paljon, mutta projisoivat sen helposti opiskelijoihin, joilta vaaditaan usein selvästi liikaa. Opinnot tulisi nähdä luokanopettajan tavoin kokonaisuutena, jossa yksi huono suoritus ei saisi kaataa koko kokonaisuutta niin kuin nyt tehdään. Opettajien tulisi tietysti tuntea aineen kriteerit. Tietenkin pitäisi ottaa myös huomioon se aika mikä niiden täyttämiseen kuluu.
Usein kovia vaatimuksia kierretään valitsemalla erilaisia aineyhdistelmiä keinotekoisesti: jos aikoo viedä kaikki opintonsa kunnialla läpi tulisi hallita sujuvasti useita kieliä, vanhoja käsialoja, tilastotiedettä, tieteen metodologiaa, suullista esitystä, prosessikirjoittamista, sisällönanalyysia ja lakitietoa. Ja jos agronomiksi, saisi olla hyvä kyntömies sekä mielellään kristitty. Lisäksi pitäisi olla mukana politiikassa täysillä, jos aikoo hankkia työpaikan. Sellaiseen jäsenkirjan omistavilla on parhaat mahdollisuudet.
Hallituksessakin on ollut ylioppilaita. Rahaa tulisi silti olla mieluiten perintönä opintoja varten, jotta ei joutuisi lyhentämään opiskeluaikaa ansiotyöllä. Seurustelusuhteissa pitäisi olla tuuria, opettajiakin pitäisi mieluiten tuntea henkilökohtaisesti. Ammattiliittoon on hyvä liittyä jo nuorena ja hankkia sosiaalista pääomaa. Ehtojen täyttyessä voi jo aavistella valmistuvansa, jos pystyy vielä öisin lukemaan eikä tarvitse hoitaa lapsia, joita monilla opiskelijoilla on. Ennen kaikkea pitää olla kuitenkin hyvä yleistieto ja vastaustekniikka, jotta voi sillä peittää opillisia puutteita.
Ikuinen opiskelija pärjää aina sanottiin ennen sananparsissa, mutta nyt opintoja pyritään nopeuttamaan. Opiskelijaelämä on jäänyt yhä useammalta kokematta, kun on luettu putkitutkintona ammattiin yhteiskunnalle veroa maksamaan.
Hannu Huvinen
