13. huhtikuuta 2007
Teksti:

Virallinen nimikkeesi muuttui kaksi vuotta sitten peruna-asiamiehestä kasvinviljelyasiamieheksi. Saitko ylennyksen?

Pikemminkin se oli tehtävien muutos. Vastuualueeseeni tuli silloin myös sokerijuurikas.

Tehostettiinko MTK:n organisaatiota muillakin tavoin: saivatko sokerijuurikas- ja porkkana-asiamies potkut?

Kukaan ei saanut potkuja. Silloinen viljaasiamies lähti toisiin töihin, ja tehtäviä organisoitiin uudelleen kaikkien talon asiamiesten kesken.

Mitä asiamiehiä MTK:ssa nykyisin on?

Vilja-asiamies, maitoasiamies ja kaksi asiamiestä lihasektorilla. Kasvipuolella on lisäkseni toinen asiamies, joka hoitaa avomaakasvi- ja luomuasioita.

Toivoit helmikuussa Ilta-Sanomissa, että Susan Kurosen kirja kasvattaa perunan kulutusta. Miten kävi: lähtikö Rosamundan myynti lentoon maaliskuussa?

Saamme myyntitilastot parin kuukauden viiveellä, joten en tiedä vielä. En kuitenkaan usko, että suurta piikkiä oli. Lähinnä perunan huomioarvo nousi hetkeksi.

Asteikolla yhdestä kymmeneen kuinka romanttista on sanoa naiselle, että hän maistuu paremmalta kuin uuniperuna?

Riippuu paljon naisesta, mutta itse en sanoisi niin kenellekään.

Kiina on maailman suurin perunantuottajamaa. Uhkaako Kiina-ilmiö suomalaisia potunkasvattajia?

En usko. Perunaa on hankala kuljettaa pitkiä matkoja, koska siitä 75 prosenttia on vettä. Venäjä on myös valtava perunantuottaja eikä sieltäkään tuoda Suomeen perunaa.

Mikä on potun tulevaisuus suomalaisten ruokapöydissä?

Perunan kokonaiskulutus ei välttämättä vähene, mutta teollisesti valmistetut perunatuotteet kasvattavat varmasti suosiotaan. Saksassa teollisten valmisteiden myynti ylitti perinteisen kuoriperunoiden menekin pari vuotta sitten, ja näin voi käydä Suomessakin kymmenen vuoden päästä.

Kuinka suuri osa suomalaisten kuluttamasta perunasta nautitaan viinana?

Ei varmaan kovin monta kiloa henkeä kohden. Suomessa on vain yksi valmistaja, joka tekee perunasta viinaa. Vesipitoisuuden takia perunaa on hankala varastoida, ja siksi vilja on suositumpi raaka-aine viinalle.

Koululaisille pakkosyötetään yli kymmenen vuotta laitosvalmistettuja B-luokan pottuja. Onko tämä vakava uhka perunan imagolle?

Kyllä. Laitoskeittiöillä on vähän rahaa käytettävissä ja perunaan ei panosteta riittävästi.

Kuuluisin kouluperuna lienee kumiperuna. Miten niitä tehdään?

Ongelma johtuu liian vähäisestä työvoimasta. Perunoita keitetään liian suuri määrä kerrallaan, ja osa perunoista seisoo pitkään. Tällöin kuorittuihin perunoihin muodostuu ”muovikuori”.

Antti Lavonen, 45, on työskennellyt seitsemän vuotta MTK:n peruna-asiamiehenä. Hänen tehtävänään on edistää perunan ja sokerijuurikaan viljelijöiden asemaa. Suomalaiset syövät perunaa noin 60 kiloa vuodessa.

Janne Salomaa
Kuvitus Ville Hyttinen