02. maaliskuuta 2007
Teksti:

Niin sanottuja taide-elokuvia pidetään usein lajityyppielokuvien täydellisinä vastakohtina. Vastakkainasetteluun sisältyy ajatus siitä, etteivät taide-ohjaajat anna ahtaiden lajityyppikarsinoiden rajoittaa luovuuttaan: he voivat synnyttää omaperäistä sisältöä piittaamatta kaupallisesta kohderyhmäajattelusta tai lajityyppien jähmettyneistä konventioista.
    Keväälle keskittyvät Oscar-ehdokkaiden ensi-illat muistuttavat taas kerran, että ihan näin se ei mene. Vaikka Stephen Frearsin elämäkerrallinen Queen ja Jonathan Daytonin ja Valerien Farisin lutunen Little Miss Sunshine ovat ihan ok elokuvia, ne mukailevat määrättyjä odotuksia yhtä orjallisesti kuin Adam Sandler -komediat tai Bruce Willis -action. Harvinaisen hyvin taide-elokuvan vakioelementit erottuvat Todd Fieldin elokuvasta Little Children (3 Oscar- ehdokkuutta).
    Elintasolähiössä pitkästyvien ja pettämisestä elämäänsä merkitystä hakevien vanhempien tarinassa on tarkkaan annostellut määrät ex-viuhahtelijan kaltaisia oudokkeja, verisiä yllätyksiä ja hartaudella kuvattua naimista. Yllätyksenä tulee vain tylsyys, jos sitä nyt voi yllätyksenä pitää.

Matti Rämö

Little Children ensi-illassa 2.3.