02. maaliskuuta 2007
Teksti:

Jokainen läsnäoleva opiskelija voi tulostaa 600 sivua lukukaudessa. Kiintiö umpeutuu lukukauden vaihtuessa, vaikkei siitä olisi käyttänyt sivuakaan. Lisäkiintiötä opiskelijan on pyydettävä laitokseltaan. Miksi jäljellä oleva kiintiö ei siirry seuraavalle lukukaudelle, tietotekniikkapäällikkö Teo Kirkinen yliopiston tietotekniikkaosastolta?

Mielenkiintoinen kysymys. Miksi sen pitäisi siirtyä? Kyse on siitä, että haluamme vähentää turhaa tulostusta. Kiintiöiden avulla siinä on onnistuttu. Tulostuskiintiö ei ole etu, jota pitäisi voida kerätä ja säästää. On yksinkertaisinta, että laitos päättää lisäkiintiöstä. Me emme tiedä, tarvitseeko opiskelija sitä opiskeluun vai mihin.

Miten helposti lisäkiintiötä saa? Montako kertaa sitä voi pyytää?

Kyllä sitä saa ihan rutiininomaisesti, jos on syy. Rajoituksia ei ole. Laitoksen yhdyshenkilö voi lisätä kiintiötä suoraan weblomakkeella. Olen kerran kuullut opiskelijasta, jonka oli hankalaa saada lisäkiintiötä, mutta muita ongelmia ei ole tullut tietooni. Jos lisäsivujen saanti on perusteluista huolimatta hankalaa, kuulisin siitä mielelläni. Idea on, että kaikki saavat opiskelujutut hoidettua.

Aleksandriassa näkyi joulukuun lopussa kiintiötään hädissään hyödyntäviä opiskelijoita. Joskus opintoihin liittyy paljon tulostettavaa toisella lukukaudella, mutta toisella vain vähän. Eikö olisi yksinkertaisempaa, että kiintiö katkeaisi vasta lukuvuosittain?

Ehkä siinä on alun perin ajateltu, ettei kiintiö kuluisi heti loppuun. Tämä voisi olla sellainen asia, josta voi keskustella. Toisaalta kiintiön ylitystarve on toistaiseksi ollut hirveän pieni. Sekin täytyy muistaa, ettei tulostus lopu siihen, kun kiintiö loppuu. Sitten on vaan maksettava kopiokortilla.

Katsotaanko pyyntöjä käsiteltäessä, mihin kiintiötään on käyttänyt? Joutuuko karanteeniin, jos tulostaa seminaarityönsä monta kertaa?

Tässä ollaan siirrytty liberaalimmalle linjalle. On ihan yhtä järkevää tulostaa viisi semmatyötä kuin kopioida niistä neljä. Laitokset maksavat ja hyväksyvät kiintiöt, joten emme ole siinä asemassa, että meidän pitäisi vahtia yksittäisiä tulostuksia.
Johanna Pohjola